Helsingissä selvitettiin viime vuonna 23 ruokamyrkytysepidemiaa. Niistä 14 sai alkunsa ravintoloista. Lisäksi epidemioita aiheutui keskuskeittiöistä ja ulkomyyntitapahtumista.
Kuusi epidemiaa johtui noroviruksista. Suurimman epidemian aiheuttajaksi osoittautui keskuskeittiön ulkomaisista pakastemarjoista valmistama jälkiruoka. Epidemiassa sairastui ainakin 287 henkilöä. Muut norovirusepidemiat liittyivät riskielintarvikkeisiin eli ostereiden tai simpukoiden syöntiin.
Salmonellan aiheuttamassa epidemiassa sairastui 15 henkilöä. Epidemian aiheuttajaksi epäiltiin keskuskeittiön valmistamaa ruokaa, mutta välittäjäelintarviketta ei saatu selville. Kampylobakteeri aiheutti yhden epidemian, jonka syynä oli ulkomaista alkuperää olevan ankanlihan riittämätön kypsennys kodeissa. Lisäksi selvitettiin kolmea listeriabakteerin aiheuttamaa vakavaa sairastumista (listerioosi), joissa yhdessä saatiin välittäjäelintarvike selville.
Ulkolaisten pakastemarjojen käyttöön ilman riittävää kuumennusta liittyy noro- ja hepatiitti A -virusten riski.
–Ruokavirasto ohjeistaa kuluttajia ja elintarvikealan toimijoita kuumentamaan ulkomaista alkuperää olevat pakastemarjat vähintään viiden minuutin ajan 90 asteessa tai keittämään ne kahden minuutin ajan, elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö Riikka Åberg muistuttaa.
Muita syitä ruokamyrkytykseen olivat epäkohdat ravintolan toiminnassa, kuten ruokien riittämätön jäähdytys ja epähygieeniset työskentelytavat. Yhdeksässä epidemiassa epäiltiin aiheuttajaksi saastunutta raaka-ainetta. Osassa epidemioista aiheuttaja jäi epäselväksi.
Helsingissä selvitettiin vuonna 2018 yhteensä 555 ruokamyrkytysepäilyä, joista suurin osa oli yksittäisiä. Tapauksia, joissa sairastuneita oli kaksi tai enemmän, oli yli 180. Suurimmassa osassa yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä ei aiheuttajaa saada selville tai sairastumisen ei voida osoittaa liittyneen ruokailuun.
Tiivistä yhteistyötä
Helsingissä toimii selvitystyöryhmä ruokamyrkytysepidemioiden selvittämistä varten. Tavoitteena on löytää epidemian syy sekä saada käsitys sen laajuudesta ja merkityksestä, jotta voitaisiin estää epidemian mahdollinen laajeneminen ja hyödyntää selvityksessä saadut tiedot valvonnassa ja ennaltaehkäisyssä.
Epidemioiden epäily- ja selvitysilmoitukset tehdään valtakunnalliseen Ruokaviraston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) RYMY-tietojärjestelmään. Ruokamyrkytysepidemioiden selvittämiseen kuuluu muun muassa elintarvikehuoneiston tarkastus, elintarvike- ja potilasnäytteiden otto, epidemiologinen tutkimus sekä viestintä.
Kuva: Lotta Henriksson.
