Tiedätkö, mikä on glaukooma? Monelle suomalaiselle tämä näköhermoa vaurioittava silmäsairaus ei ole tuttu, vaikka se on maailman toiseksi yleisin sokeuden aiheuttaja. Nyt vietetään kansainvälistä glaukoomaviikkoa, joka muistuttaa silmien säännöllisen tutkimisen tärkeydestä.
Glaukooma on maailman toiseksi yleisin sokeuden aiheuttaja ja Suomessa yksi yli 65-vuotiaiden tavallisimmista näkövammaisuuden syistä. Siihen voi kuitenkin sairastua missä iässä tahansa. Vuodenvaihteessa 2017 julkaistun silmäterveysraportin mukaan glaukoomaa sairastaa noin 163 000 suomalaista.
– Silmänpainetautina tunnettu glaukooma on näköhermoa vaurioittava sairaus, joka voi hoitamattomana johtaa silmän sokeutumiseen. Glaukoomasta tunnetaan noin 50 eri tautimuotoa, joista kaikki ovat kroonisia, eteneviä ja yleensä aluksi oireettomia. Siksi glaukoomasta kärsivät eivät useimmiten osaa oma-aloitteisesti hakeutua hoitoon riittävän ajoissa, kertoo näköfysiologi Juha Päällysaho Specsaversilta.
Näköhermon vaurioita ei itse huomaa
Hoitamaton glaukooma vahingoittaa näkökenttää vähitellen. Glaukoomaa sairastava havaitsee silmänpohjan vauriot näkökentässään vasta, kun tauti on jo pitkälle edennyt: silloin näkökenttä kapenee merkittävästi ja siitä tulee putkimainen. Pahimmassa tapauksessa silmä sokeutuu kokonaan.
– Glaukooman syynä voi olla kohonnut silmän sisäinen paine, mutta noin puolella glaukoomapotilaista silmänpaine on normaalin vaihteluvälin rajoissa. Koska pelkkä silmänpaine ei kerro kaikkea, glaukooman diagnosoiminen vaatii tarkempia lisätutkimuksia. Tautia parantavaa hoitoa ei vielä ole, mutta silmänpainetta alentamalla silmään syntyvien vaurioiden etenemistä voidaan hidastaa tai ne voidaan pysäyttää kokonaan. Tähän käytetään useimmiten silmänpainetta alentavia silmätippoja, kertoo silmätautien erikoislääkäri Heidi Hietamies Terveystalosta.
On arvioitu, että länsimaissa vain puolet glaukoomaa sairastavista tietää sairaudestaan.* Mitä varhaisemmassa vaiheessa tauti havaitaan, sitä paremmin tepsii myös sen hoito. Jotta glaukooma voidaan todeta riittävän varhain, onkin tärkeää tutkituttaa silmät säännöllisesti. Optikolla tulisi käydä 40 vuotta täytettyään kahden vuoden välein, silmälääkärillä taas 40 vuoden rajapyykin tullessa vastaan ja tämän jälkeen riskitekijöistä riippuen säännöllisin väliajoin.
Yhä useampi suomalainen elää näkövamman kanssa
Specsaversin teettämän ja Näkövammaisten liiton kommentoiman silmäterveysraportin mukaan Suomessa asuu vähintään 55 000 heikkonäköistä tai sokeaa ihmistä, ja määrä tulee väestön ikääntyessä kasvamaan. Vuoteen 2030 mennessä jopa noin 67 000 suomalaisella ennustetaan olevan jonkinasteinen näkövamma.
– Tulevaisuudessa toivomme, että hoitamattomista silmäsairauksista aiheutuvien näkövammojen määrää voitaisiin vähentää ja yhä useamman suomalaisen näkö pelastaa. Tämä vaatii sekä silmäsairauksien hyvää hoitoa että tehokasta ennaltaehkäisyä, sanoo Näkövammaisten liiton toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen.
Juha Päällysaho uskoo, että optikkojen ja silmälääkärien yhteistyöllä glaukooman kaltaiset silmäsairaudet voidaan tunnistaa nopeammin.
– Moni näköön vaikuttava sairaus voidaan hoitaa sitä paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa se havaitaan. Tämä pätee myös glaukoomaan: varhainen havaitseminen ja aikainen hoidon aloitus parantavat sekä hoidon tuloksia että sairastavan elämänlaatua, hän toteaa.
