Potilasvakuutuskeskus (PVK) vastaa Suomessa keskitetysti potilasvahinkolain mukaisesta korvaustoiminnasta. Potilasvakuutus korvaa terveyden- ja sairaanhoidossa sattuneen henkilövahingon, jos laissa säädetyt korvausperusteet täyttyvät. Myös vanhustenhoidossa sattuneita vahinkoja korvataan.
Korvausten maksamisen edellytyksenä on, että vahingon on pitänyt sattua potilaalle terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä, esim. sairaalassa, terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkäriasemalla annetussa hoidossa, sairaankuljetuksessa tai kuntoutuksessa.
–Sosiaalitoimen palveluissa, kuten vanhustenhoidossa, hoivalaitoksessa tai kotihoidossa, sattunut vahinko voi joissakin tapauksissa tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta. Näin on silloin, kun terveydenhuollon ammattihenkilö suorittaa terveyden- ja sairaanhoidoksi katsottavia hoitotoimia. Näitä voivat olla esim. lääkehoito tai päätös potilaan lähettämisestä jatkohoitoon tai tutkimuksiin, sanoo johtaja Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta.
Potilasvakuutus-korvaukset perustuvat lakiin
–Potilasvakuutuksesta korvataan ainoastaan ne henkilövahingot, jotka täyttävät potilasvahinkolain mukaiset edellytykset, sanoo Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta.
Potilasvakuutuksesta ei sen sijaan korvata esimerkiksi tavanomaisissa päivittäisissä toiminnoissa avustamisessa sattuneita vahinkoja tai laiminlyöntejä palveluasumisen tai kotipalvelun yhteydessä.
Tee PVK:n verkkotesti
Potilasvakuutuskeskus huolehtii vahinkojen käsittelystä, ja toimii näin sekä potilaan että hoitohenkilöstön turvana. Potilasvahingon käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa on asiakkaalle maksutonta.
–Suosittelemme, että ennen vahinkoilmoituksen tekoa vastaat Potilasvakuutuskeskuksen verkkotestiin pvk.fi-sivuillamme. Myös hoitopaikan potilas- tai sosiaaliasiamieheen kannattaa olla yhteydessä, jos epäilet potilasvahinkoa.
Potilasvahinkolain mukaan korvattavia vahinkoja eivät ole seuraavat vahingot:
-Vahingot tavanomaisissa päivittäisissä toiminnoissa avustamisessa, esim. kotipalvelu ja palveluasuminen, joka ei ole potilasvahinkolain tarkoittamaa terveyden- ja sairaanhoitoa.
-Suomen maantieteellisen alueen ulkopuolella tapahtuneet vahingot, vaikka potilas olisi lähetetty Suomesta hoitoon.
-Esinevahingot, kuten asusteiden tai irtoproteesien rikkoutumiset tai katoamiset. Niistä voi hakea korvausta vahingonkorvauslain perusteella vahingon aiheuttajalta.
-Puhtaat varallisuusvahingot, joilla tarkoitetaan sellaista taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
-Vähäinen vahinko, vaikka korvausperuste muuten olisikin olemassa. Vahinkoa pidetään vähäisenä, jos siitä aiheutuu potilaalle vain lievää kipua ja särkyä, ja siitä ei jää hänelle pysyvää toiminnallista haittaa tai kosmeettista vikaa tai haittaa tai jos hänen maksettavakseen jäävät kustannukset ovat korkeintaan 200 euroa.
