LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan suomalaiset tarvitsisivat tunnin lisää yöunta, jotta tuntisivat itsensä levänneeksi. Etenkin ruuhkavuosia elävät kokevat, että nukkuminen ei aina ole omissa käsissä. Unilääkäri Henri Tuomilehto neuvoo elämään terveellisesti, syömään hyvin ja lopettamaan illalla koneen ääressä istumisen.
Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastanneista 27 prosenttia kertoi tuntevansa syyllisyyttä liian vähäisistä yöunista. Vähäisten yöunien aiheuttama väsymys vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin ja terveyteen, mutta altistaa myös muille vahingoille.
–Nukumme vähemmän ja huonommin kuin koskaan ja vaikka unesta puhutaan nykyään paljon, yli puolet suomalaisista kokee olevansa väsynyt. Vaikka paljon nukkumiseen liittyvistä asioista on aivan omissa käsissä, myös varsinaiset unihäiriöt yleistyvät ja ne ovat sairaus, jota täytyy tutkia. Häiriöt ovat hyvin hoidettavissa silloin, kun ne tunnistetaan. Täytyy vain olla valmis tekemään asialle jotain ja ymmärtää unen tärkeys omalle hyvinvoinnille, unilääkäri Henri Tuomilehto sanoo.
Suomalaiset kertovat nukkuvansa keskimäärin hieman yli seitsemän tunnin yöunia, vaikka kyselyn mukaan keskimäärin suomalaiset arvioivat tarvitsevansa 8,1 tunnin yöunet tunteakseen olonsa levänneeksi. Tuomilehto itse nukkuu yössä aina kahdeksan tuntia.
–Vasta kun stressihormonit laskevat, lähtevät unihormonit jylläämään. Jos ihminen on väsynyt ja nukkuu huonosti, on taustalla jokin ongelma. Väsymys ei ole OK. Nukkumista pystyy kuitenkin kehittämään, parantamaan ja vahvistamaan, jos itse haluaa.
–Keskeistä on ymmärtää hyvän unen ja palautumisen merkitys. Valtaosalla suomalaisista ei ole varsinaisia uniongelmia, mistä syystä unta pidetään itsestäänselvyytenä. Tällöin on helppo ottaa aikaa työntekoon tai television katseluun nimenomaan unesta. Ei eletä terveellisesti, syödään huonosti ja ollaan illalla koneella.
Nukkuminen on laatuaikaa
Entä sitten, kun töistä on lähdettävä etuajassa, jotta ehtii päiväkotiin hakemaan lapset, joille pitää laittaa ruokaa, ja joiden kanssa pitää ehtiä viettää aikaa ennen nukkumaan menoa? Sitten kun lapset nukkuvat, on pakko tehdä rästiin jääneet hommat, koska aamulla päiväkodista ehtii vasta myöhässä töihin.
–Pienet lapset, vuorotyö ja matkustelu ovat kaikki lisäkuormia huonosti nukkuvalle. Ne ovat kuitenkin priorisointeja, jotka on tehtävä. Myös nukkuminen on priorisointikysymys. Kun nukkuu huonosti, on päivä tehoton, ja sitten iltaan jää hommia. Hyvin nukkunut pää on tehokas ja saa päivällä enemmän aikaan.
Tuomilehdon mukaan uni on osa fysiologiaa. Se sääntelee aineenvaihduntaa. Väsynyt vartalo menee säästöliekille eli jos ihminen ei nuku, liikkumisen ja syömisen hyödyt voivat jäädä saamatta.
–Kun nukuttaa, pitää mennä nukkumaan. Myös nukkuminen on laatuaikaa, sillä se parantaa jaksamista myös parisuhteessa. Mieti myös kaksi kertaa, mihin käytät viikonloppuna aikaa. Kaikkea ei voi saada eli priorisoi. Jos energiataso on nollissa, on äärimmäisen vaikea tehdä hyviä asioita.
Vinkit parempaan yöuneen:
- Säännöllinen unirytmi: mene ajoissa nukkumaan ja luo itsellesi säännöllinen arkirytmi.
- Illan tulisi olla vuorokauden mukavin hetki – Luo omat itsellesi sopivat rauhoittavat iltatoimet: vältä työasioita ja sosiaalista mediaa juuri ennen nukkumaanmenoa. Hengitys- ja rentouttamisharjoitukset voivat auttaa.
- Pimeys, hiljaisuus ja viileys: ylimääräiset aistiärsykkeet, kuten valoisuus ja äänet häiritsevät unta.
- Vältä alkoholia ja kofeiinia: alkoholin nauttiminen ennen nukkumaanmenoa heikentää jo pieninä määrinä unen laatua.
- Hae tarvittaessa apua: uniongelmien jatkuessa käänny lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.
