Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HUSin tarkastustoimet laativat vuonna 2018 yhteisarvioinnin siitä, miten lapset ja nuoret pääsevät kaupunkien ja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelujen piiriin. Arvioinnin tuloksena todettiin, että lasten ja nuorten pääsy mielenterveyspalveluihin ei ole kaikilta osin sujuvaa.
Terveys Arviointi koski 7–17 vuotiaita lapsia ja nuoria kiireettömässä avohoidossa perusterveydenhuollossa ja opiskeluhuollossa, perheneuvolassa ja nuorisolle suunnatussa vastaavassa palvelussa sekä erikoissairaanhoidossa. Kaupunkien lapsille ja nuorille tarjoamien mielenterveyspalvelujen järjestämistapa poikkeaa toisistaan varsin paljon. Esimerkiksi Espoossa toimii oma lastenpsykiatrinen avohoitoyksikkö, kun taas Helsinki nojaa täysin HUSin palveluihin. Yhteistä kaupunkien palveluille on, että niihin on ruuhkaa. Erikoissairaanhoidon lähetemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Sekä lastenpsykiatriassa että nuorisopsykiatriassa yli kolme kuukautta hoitoon pääsyä odottaneiden potilaiden määrä on kasvanut vuonna 2018 ja myös hoitoon pääsyn odotusaika on pidentynyt.
Arvioinnissa todettiin, että perustason palveluissa on puutteita: opiskeluhuollon psykologeja ei ole riittävästi tai tarjolla ei ole psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita. Lääkäreistä on pulaa. Palvelua järjestäviä tahoja on useita ja tiedonkulku eri tahojen välillä on puutteellista. Erikoissairaanhoidon lähetekäytäntö on raskas ja jatkohoitoon ohjaus ei aina toimi. Arvioinnissa kuultiin lastensuojelun näkemyksiä. Niiden mukaan kaikkein vaikeimmin oireilevia lapsia ja nuoria voidaan jopa joutua sijoittamaan kiireellisesti, koska heille ei ole tarjolla riittävän tiivistä hoitokontaktia.
Vastuuta ja koordinointia
Pääkaupunkiseudun kaupungit ja HUS antoivat useita yhteisiä suosituksia lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon parantamiseksi. Nämä liittyivät lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuuteen – kaupungin tilanteesta riippuen tulee vahvistaa opiskeluhuollon psykologipalveluita ja psykiatristen sairaanhoitajien palveluita tai perheneuvolaa ja vastaavaa nuorten yksikköä. Lisäksi suositeltiin vastuuhenkilön nimeämistä palvelujen ja hoidon koordinoimiseksi sekä yhteistyön lisäämistä lääkärien rekrytointiongelman helpottamiseksi, lähetekäytännön sujuvoittamiseksi ja jatkohoitoon ohjaamisessa.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien tarkastustoimet ovat toteuttaneet yhteisarviointeja vuodesta 2008 lähtien. Tässä yhdeksännessä yhteisarvioinnissa oli ensimmäistä kertaa mukana HUS:n tarkastustoimi.
