Neurologiset eli hermostolliset sairaudet yleistyvät ikääntymisen myötä, ja niitä tunnetaankin yli 600 erilaista tyyppiä.
Suurin osa näistä on harvinaisia sairauksia, mutta esimerkiksi etenevä liikehäiriösairaus Parkinsonin tauti, muistihäiriösairaus Alzheimer sekä keskushermoston rappeutumista aiheuttava autoimmuunisairaus MS-tauti (multippeliskleroosi) ovat yleisimpiä neurologisia sairauksia migreenin ja epilepsian ohella.
Neurologisen sairauden tavanomaiset oireet
Neurologisten vaivojen kirjo on laaja; oireet vaihtelevat päänsärystä, kömpelyyteen ja lihasheikkouteen. Vapina, huimaus ja tunnottomuus ovat tyypillisiä hermostollisen sairauden merkkejä. Neurologiset sairaudet vaikuttavat erityisesti ihmisen kognitiivisiin toimintoihin eli kykyyn ajatella loogisesti, tehdä havaintoja, ymmärtää ja tuottaa puhetta sekä tunnistaa asioita. Hermostollisten poikkeavuuksien myötä muistihäiriöt lisääntyvät, ja havainto- ja tarkkaavaisyyskyvyt heikkenevät. Lisäksi visuaaliset häiriöt sekä tajuttomuus-kouristuskohtaukset kuuluvat neurologisten sairauksien tavanomaisiin oireisiin.
Yleisimmät hermostolliset sairaudet
Parkinsonin tautia sairastaa Suomessa noin 16 000 ihmistä. Tauti aiheuttaa motorisia häiriöitä, joita voidaan hillitä lääkehoidolla sekä oikeanlaisella ravinnolla ja kuntoutuksella. Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä, parantumaton sairaus, jonka aiheuttajaa ei tunneta.
Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava muistisairaus, jota sairastaa Suomessa noin 70 000 henkilöä. Taudin oireet sekä vaikeutuminen ovat hyvin yksilöllistä, ja sairauden varhainen toteaminen on tärkeää oireiden hidastamiseksi. Parkinsonin taudin tavoin Alzheimer on hitaasti etenevä ja parantumaton sairaus, jonka syy on tuntematon.
Lewyn kappale -tauti on Alzheimerin taudin ja vaskulaarisen dementian jälkeen yleisin muistisairaus, jonka arvioidaan esiintyvän yli 5 prosentilla yli 75-vuotiaista senioreista. Sairaus aiheuttaa sisäisesti kiertyneitä hermosoluja aivokuorella, keskushermostossa sekä autonomisessa hermostossa. Muiden neurologisten sairauksien tavoin Lewyn kappale -taudin syy on tuntematon, tauti on etenevä ja parantumaton. Muistisairautta voidaan kuitenkin hoitaa ja hidastaa oikeanlaisella lääkehoidolla, kuntoutuksella, ravinnolla sekä ajoitetuilla päiväunilla.
MS-tauti aiheuttaa muutoksia ihmisen keskushermostossa eli aivoissa ja selkäytimessä, mikä johtaa liikunta- ja toimintakyvyn oireiluun ympäri kehoa. Myös MS-tautia voidaan hoitaa lääkityksellä, elintavoilla ja kuntoutuksella. Taudin oireilu on hyvin yksilöllistä ja se voi esiintyä pitkään oireettomana.
ALS-tauti (amyotrofinen lateraaliskleroosi) aiheuttaa hermosolujen rappeutumista, minkä seurauksena henkilön kyky hallita lihaksistoaan heikkenee, aiheuttaen lopulta liikuntakyvyttömyyden. ALS -tautia sairastaa Suomessa noin 450–500 henkilöä, ja monien muiden neurologisten sairauksien tapaan se on hitaasti etenevä ja parantumaton. Sairauden varhainen toteaminen edesauttaa liikuntakyvyn säilymistä mahdollisimman pitkään.
Migreeni on päänsärkysairaus, missä keskushermosto aiheuttaa voimakkaita verisuoniperäisiä pääsärkykohtauksia. Harvinaiset migreenikohtaukset, esimerkiksi stressin laukaisemana, eivät vaadi lääkehoitoa. Mikäli kohtauksia esiintyy useamman kerran kuukaudessa, on syytä harkita estolääkitystä migreenikohtausten ehkäisemiseksi. Lievempiä migreenejä voidaan hoitaa tavanomaisilla tulehdus -ja kipulääkkeillä.
Epilepsia on aivojen sähkötoiminnastan häiriöstä aiheutuva ohimenevä kohtaus. Satunnainen epileptinen kohtaus voi esiintyä esimerkiksi runsaan valvomisen tai päihteiden käytön myötä. Jos kohtaukset ovat toistuvia, henkilö voidaan diagnosoida epilepsiaa sairastavaksi. Arviolta noin 60 000 ihmistä Suomessa sairastaa epilepsiaa.
Neurologisten vaivojen hoito
Lääkehoidolla ja kuntoutuksella sekä oikeanlaisilla elintavoilla voidaan hillitä neurologisten sairauksien oireita ja etenemistä. Neurologisten vaivojen hoidossa tärkeää on sairauden varhainen tunnistaminen, jotta hoitokeinot vaikuttaisivat mahdollisimman tehokkaasti. Mikäli epäilyksiä hermostollisista sairauksista esiintyy, terveyskeskukseen hakeutuminen on suositeltavaa. Vakaviin neurologisiin ja rappeuttaviin sairauksiin, kuten ALS ja MS-tautiin sekä Parkinsonin tautiin saa ilmaisen henkilökohtaisen avustajanvammaispalvelulain puitteissa.
