Fyysisesti aktiivinen nuoruus on yhteydessä tupakoimattomuuteen myöhemmällä iällä. Vaikka fyysinen aktiivisuus vähenisi iän myötä, on nuoruuden aktiivisella elämäntyylillä silti ehkäisevä vaikutus tupakointiin. Läpi elämänsä vain vähän aktiivisesti liikkuvat miehet ja naiset tupakoivat huomattavasti todennäköisemmin kuin liikuntaa pysyvästi harrastavat.
Aktiivisesti läpi elämänsä liikkuvat ihmiset tupakoivat selkeästi vähemmän kuin vähän liikkuvat. Miehet tupakoivat yleisesti naisia enemmän sekä prosentuaalisesti että savukemäärittäin. Niin liikunnan määrissä kuin tupakoinnissa tapahtuu muutoksia ihmisen elinaikana. Nämä tulokset selviävät Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimuksen uudesta osajulkaisusta, jossa tutkittiin miten liikunta ja tupakointi muuttuvat elämän aikana, ja miten nämä kaksi ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkimuksessa oli mukana 1748 naista ja 1607 miestä.
–Muodostimme niin sanottuja profiileja yksilöiden käyttäytymisen mukaan. Profiilit luotiin erikseen naisille ja miehille, koska käyttäytymisessä voi olla sukupuolittaisia eroja, kertoo tutkijatohtori Kasper Salin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Liikunnasta löydettiin erilaisia profiileja naisille viisi ja miehille neljä. Miehille löydettiin pysyvästi aktiivisten, pysyvästi vähän liikkuvien, liikunnan lisääjien ja liikunnan vähentäjien profiilit. Naisille löydettiin vastaavat profiilit, mutta näiden lisäksi löydettiin myös pysyvästi passiivisten profiili.
Tupakoinnin suhteen molemmille löydettiin viisi tupakointiprofiilia. Miehille löydettiin pysyvästi tupakoimattomien ryhmä, pysyvästi kevyesti polttavien (5–10 savuketta/päivä), pysyvästi kohtalaisesti polttavat (11–20 savuketta/päivä), runsaasti polttavien (yli 20 savuketta/päivä) sekä lopettajien ryhmä. Naisilta vastaavasti löydettiin niin ikään tupakoimattomien ryhmä, vähän polttavien ja kohtalaisesti polttavien ryhmä. Näiden lisäksi löydettiin vähän polttavien ryhmä (1–4 savuketta/päivä) ja tupakoinnin vähentäjien ryhmä.
Elinikäinen liikunta ennustaa vähempää tupakointia
Naisissa pysyvästi aktiivisten ryhmästä yli 70 % ei ollut koskaan tupakoinut, kun taas pysyvästi passiivisista tupakoimattomia oli 40 %. Naisissa liikunnan vähentäjistä lähes 70 % ei polta lainkaan. Naisissa on hyvä kiinnittää huomiota myös liikunnan lisääjiin; heidän joukostaan löytyi vähiten kohtalaisesti polttavia.
–Voidaan aiheellisesti pohtia, onko liikunnan lisääminen vaikuttanut myös tupakanpolton vähentymiseen, Salin sanoo.
Miehissä pysyvästi fyysisesti aktiivisten ryhmässä oli kohtalaisesti tai runsaasti polttavia vain 14 %. Pysyvästi vähän aktiivisten ryhmässä heitä oli lähes puolet.
–Miehissä huomionarvoista on se, että vaikka vähentäjien fyysinen aktiivisuus oli laskenut vähän liikkuvien tasolle, heidän joukostaan löytyi runsaasti tupakoivia huomattavasti vähemmän kuin pysyvästi vähän liikkuvien joukosta, Salin toteaa.
Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimus on seurannut vuodesta 1980 lähtien yli kolmeatuhatta suomalaista säännöllisesti. Tutkimuksessa on seurattu monia terveystapatottumuksia, kuten fyysistä aktiivisuutta ja tupakointia.
Kuva: Petteri Kivimäki
