Ajokunto on kehon ja mielen hetkellistä tilaa, johon vaikuttavat esimerkiksi väsymys, päihteet, korkea kuume, tilapäinen lääkitys tai jopa voimakas tunnereaktio.
Jokainen kuljettaja on vastuussa omasta ajokunnostaan, mutta tarve sen pohtimiseen herää usein vasta iän myötä. Liikenneturvan kyselystä selviää, että yhdeksän kymmenestä ikäkuljettajasta miettii ajokuntoaan edes joskus. Useimmiten ajokuntoa pohditaan väsyneenä tai kun ajokeli on huono. Moni kertoo huomanneensa vasta jälkikäteen, että ajamaan ei välttämättä olisi pitänyt lähteä siinä kunnossa, missä oli.
Jokainen kuljettaja on iästään riippumatta vastuussa omasta ajokunnostaan. Liikenneturvan ikäkuljettajille tekemä kysely kertoo, että ikä on keskeinen tekijä, joka saa kuljettajan tarkkaavaisemmaksi ajokunnon suhteen.
–Esimerkiksi 75-vuotiaana ajokuntoa tarkkaillaan useammin kuin 65-vuotiaana. Myös olosuhteet vaikuttavat: väsyneenä ja poikkeuksellisen hankalissa olosuhteissa ajokuntoakin tulee arvioitua. Oman olotilan tarkastelu myös ajamisen turvallisuuden näkökulmasta olisi kuitenkin kannatettavaa jokaiselle. Ajokuntoon vaikuttavat yhdessä ja erikseen väsymys, lääkkeet, päihteet, osa sairauksista ja jopa voimakkaat tunnetilat, selventää Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski.
Naiset miettivät useammin
Joka kymmenes ikäkuljettaja kertoo, ettei oikeastaan koskaan mieti ajokuntoaan. Miehet miettivät ajokuntoaan hieman naisia harvemmin. Noin kymmenen prosenttia kuljettajista on huomannut vasta ajamisen jälkeen ajokuntonsa olleen niin heikentynyt, että ajaminen olisi ehkä kannattanut jättää väliin. Useimmiten tähän on ollut syynä väsymys (66 %).
–Ajokunto voi muuttua ajon aikana äkillisestikin. Esimerkiksi huonosti nukutun yön seurauksena väsymys voi yllättää vartin ajon jälkeen. Useimmiten väsymykseen tulee kiinnitettyä enemmän huomiota, jos kuljettajalla on jokin autoiluun vaikuttava sairaus, Koski kertoo.
Lähes joka kolmas (30 %) ikäkuljettaja on ollut viimeisen vuoden aikana epävarma ajokunnostaan väsymyksen takia. Myös sairaus, alkoholi, lääkitys tai voimakas tunnetila ovat saaneet pohtimaan ajokuntoa. Muutamaa (2 %) ajokunto on mietityttänyt lääkkeen ottamatta jättämisen takia.
Maltillinen ajo ja vahvuutena
Ikä tuo myös vahvuuksia. Ikäkuljettajista yli kolme neljästä mieltää maltillisen ajamisen vahvuutenaan. Myös tunteiden hallintaa pidetään erityisenä vahvuutena (36 %). Eläkeikä tuo usein joustoja aikatauluihin ja ajamisen pystyy sovittamaan parhaimpaan hetkeen. Yli puolet (56 %) ikäkuljettajista kertookin siirtävänsä menojaan tai jättävänsä ne väliin, jos ei ole omasta mielestä ajokuntoinen. Joka neljäs siirtyy matkustajaksi ja toisen kulkutavan valitsee 16 prosenttia vastaajista.
–Omaan tilanteeseen sopivat vaihtoehdot kannattaa kartoittaa etukäteen. Näin on valmiimpi tekemään ratkaisun ajamatta jättämisestä tai ajon keskeyttämisestä. Etukäteen voi selvittää esimerkiksi julkisten palveluiden tai taksin tilanteen ja pitkillä matkoilla levähdyspaikkojen sijainnin. Pariskuntien kohdalla kannattaa molempien kortillisten ajaa säännöllisesti, jotta tarpeen vaatiessa voidaan kuskiakin vaihtaa, Mia Koski sanoo.
Kuva Aleksi Makkonen/Liikenneturva.
