Suomalaiset tarttuvat rattiin usein heikentyneessä ajokunnossa

Jopa neljä kymmenestä kuljettajasta on ajanut kuluneen vuoden aikana autoa, vaikka ajokunto on ollut heikentynyt, selviää Liikenneturvan kyselystä. Eniten suomalaisten ajokuntoa rassaa monen kuolonkolarinkin taustalla oleva väsymys.

Liikenneturva selvitti suomalaiskuljettajien suhtautumista ajokuntoon kyselyllä marraskuussa 2022. Autoilijoista 16 prosenttia kertoi ajaneensa edeltävän vuoden aikana niin väsyneenä, että on pelännyt nukahtavansa rattiin. Vain 58 prosenttia kertoi, ettei ole ajanut kertaakaan ajokunnon ollessa heikentynyt.
– Väsymys on edelleen suomalaiskuskien helmasynti. Vaikka väsymys voi olla monelle arkinen kumppani, auton ratissa tulisi siihen kuitenkin suhtautua kaikella vakavuudella. Noin joka kuudennessa kuolonkolarissa erottuu taustalta väsymystä tai vireystilan laskua, summaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm.
-Ajamiseen kuluva aika ja energia tulisi ottaa päivän suunnitelmissa tai aikataulutuksessa huomioon. Se, ettei koskaan aiemmin ole nukahtanut rattiin, ei tarkoita, etteikö sitä voisi tapahtua. Kun väsymys painaa, aivot voivat vaipua mikrouneen ilman erillisilmoitusta, Nyholm jatkaa.

Tunnekuohut, lentsu ja lääkkeet

Väsymyksen lisäksi ajokuntoa voivat nakertaa päihteet, lääkkeet, flunssat ja tunteiden kuohahtaminen. Kyselyyn vastanneista yhdeksän prosenttia kertoo viimeksi kuluneen vuoden aikana ajaneensa autoa niin voimakkaan tunnekuohun vallassa, että uskoo sen olleen vaarallista. Kuusi prosenttia on ajanut autoa huonovointisena tai sairaana ja viisi prosenttia ajamiseen vaikuttavaa, itselle määrättyä lääkettä ottaneena.
– Tunnekuohu voi johtaa myös aggressiiviseen ajotapaan, riskinottoon tai kaahaamiseen. Ärsyyntymiselle ei saa antaa valtaa liikenteessä, ei myöskään silloin, jos ärsyke kuohahtamiselle tulee kesken ajon. Oma tulkinta muiden toiminnasta on vain yksi mahdollinen selitys tapahtuneelle, Nyholm selventää.
Vastanneista heikentyneessä ajokunnossa ajaneet perustelevat ajamista ensisijaisesti vaihtoehdottomuudella. Myös kotimatka, varakuljettajan puute tai kokemus heikentyneen ajokunnon haitattomuudesta erottuvat syylistan kärkipäässä. Lähes joka kymmenes oli ollut matkalla lääkäriin tai koki ajotaidon kompensoivan heikentynyttä ajokuntoa.

Kuva Nina Mönkkönen / Liikenneturva