Hirvien metsästyskausi alkoi koko Suomessa lauantaina 12.10. Perinteisesti hirvestyskausi on saanut hirvet tavallista enemmän liikkeelle, mikä lisää kolarien määrää. Hirvien lisäksi autoilijoiden riskinä ovat myös peurat. Ifin vahinkotilastojen mukaan hirvieläinkolarin riski onkin suurin loka-joulukuisena perjantaina hämärän aikaan. Paras tapa ennakoida ikäviä kohtaamisia on laskea ajonopeutta hirvien liikkuma-alueella etenkin pimeällä.
Viime vuonna Suomessa tilastoitiin Riistakeskuksen mukaan kaikkiaan yli 12 000 riistaonnettomuutta. Ifin vahinkotilastojen mukaan marraskuussa tapahtuu lähes viidennes vuoden kaikista eläinkolareista, joista valtaosa on juuri hirvi- ja peuravahinkoja. Yhteensä loka–joulukuun aikana sattuu lähes puolet kaikista eläinkolareista. Viikonpäivistä perjantai on selkeästi synkin päivä, jolloin kolaroidaan eniten.
– Metsästyskauden alku saa perinteisesti hirvet ja samalla myös peurat liikkeelle. Etenkin vilkkailla pääteillä hirvikolarien sesonkiaika kannattaakin nyt huomioida. Kun autoilet hirvien liikkuma-alueella, vähennä aina nopeutta, käytä pimeällä mahdollisimman paljon kaukovaloja ja tarkkaile tien pientareita tavallista enemmän, Ifin autovakuutusten vakuutuspäällikkö Johanna Johansson neuvoo.
Ifin vahinkotilastojen perusteella eläinkolarit ovat yleistyneet 2010-luvulla. Tilastoja synkentävät nykyisin erityisesti peurat, joiden määrä on tuplaantunut 10 vuodessa kaatolupien lisäämisestä huolimatta. Viime vuoden 12 000 riistaonnettomuudesta yli puolessa kyseessä olikin törmäys valkohäntäpeuraan ja 2000 onnettomuudessa törmäys hirveen.
Painava hirvi aiheuttaa kolarin sattuessa tyypillisesti peuraa isompaa vahinkoa. Peurakolareissa autoihin tulee tyypillisesti pienempää peltivahinkoa. Myös henkilövahingot jäävät onneksi yleensä hirvikolareita vähäisemmäksi.
Väistä hirvieläin peräpuolelta
Yli 70 prosenttia hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä. Törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti. Hirvet liikkuvat paljon myös aamuhämärässä. Riski törmätä hirveen tai muuhun hirvieläimeen on suuri niillä alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat. Suuri riski hirvikolarille on korkea ajonopeus: riski loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa.
– Mitä enemmän on nopeutta, sitä vähemmän aikaa jää reagoida. Tilanne tulee usein eteen hyvin nopeasti, mutta jos hirvi juoksee tielle, muista väistää eläin peräpuolelta. Samalla tulee varoa, ettei ajaudu vastaantulevien kaistalle. Törmäystilanteessa hirven takaosa aiheuttaa painavaa etuosaa pienemmät vahingot. Hirvi saattaa myös ehtiä auton alta pois, koska se vaihtaa hyvin harvoin kulkusuuntaansa äkillisesti, Johansson muistuttaa.
