Useampi kuin joka kolmas Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta kuljettajasta kertoo joutuneensa jarruttamaan tai tekemään väistöliikkeen toisen tienkäyttäjän kännykän käytön takia. Vaaratilanteita oli aiheutunut sekä toisen kuljettajan että kävelijän tai pyöräilijän keskittyessä liikenteen sijasta kännykkään.
Liikenneturvan kyselyn mukaan lähes kaksi kolmesta kuljettajasta käyttää puhelinta ajaessaan jollain tavoin. Heistä neljä kymmenestä kertoi joutuneensa vaaratilanteeseen kuluneen vuoden aikana juuri kännykän ajonaikaisen käytön takia. Myös toisten kuljettajien kännykänkäyttö on huomattu: lähes kolmasosa kuljettajista (32%) kertoo, että puhelimeen keskittyvä kuljettaja on ajanut liian lähelle perää tai tullut sivulta varomattomasti eteen. Reilu neljäsosa (27%) raportoi tapahtumista, joissa vastaantuleva auto on mutkitellut vaarallisesti tai on ollut ajautua heidän kaistalleen kuljettajan keskittyessä puhelimeen.
Huono tapa
–Kolmasosa kyselyymme vastanneista kertoo, että syy käyttää kännykkää ajaessa on vain tapa. Tila, jossa kännyä on kurkittava tai räplättävä tasaisin väliajoin onkin voinut muodostua tavaksi huomamatta ja puhelimen tarjoamia ärsykkeitä tai virikkeitä jopa tarvitaan. Jos jatkuvasti keskittyy käsillä olevaan asiaan vain osittain, keskittymiskyky haurastuu ja tarkkaamattomuudesta voi tulla normaali olotila. Kun keskittymiskyky on rapautunut, on entistä vaikeampi vastustaa kiusausta tarkistaa kännykkää aika ajoin myös liikenteessä, pohtii Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen.
Tee päätös ennakkoon
Toisten kuljettajien kännykän käyttö on vaatinut myös toimia. Yli kolmasosa kuljettajista (37%) kertoo, että on joutunut tekemään väistöliikkeen tai muuttamaan omaa nopeuttaan puhelinta käyttävän kuljettajan takia. Myös puhelimeen uppoutuneita pyöräilijöitä ja kävelijöitä on kohdattu. Neljäsosa (25%) kuljettajista kertoo, että on joutunut tekemään äkkijarrutuksen tai väistöliikkeen, jottei törmäisi kännykkäänsä keskittyneeseen pyöräilijään. Useampi kuin joka toinen (55%) kuljettaja on kokenut, että kävelijä on tullut varomattomasti eteen tietä ylittäessään, kun huomio on ollut kännykässä.
Jääskeläinen toteaa, että välttämättä kännykkää liikenteessä kulkiessaan näpräävät eivät huomaakaan aiheuttamiansa läheltä piti -tilanteita. Näin voi kehittyä tuntu siitä, että kännykän käytön ja liikenteessä kulkemisen voi yhdistää.
–Kun huomio ja katse ovat kännykässä, jää muun ympäristön havainnointi heikkoon jamaan. Liikenteessä tilanteet voivat kehittyä hyvinkin nopeasti, joten nämä vaaranpaikat voivat jäädä rekisteröitymättä, jos joku muu toimillaan estää sen, ettei varsinaista onnettomuutta pääse syntymään, Jääskeläinen toteaa.
Toisten kännykän käyttöön ei kuitenkaan voi vaikuttaa, mutta omaan toimintaan voi. Jääskeläinen ehdottaakin, että päätös kännykättömästä kulkemisesta tehdään ennen liikenteeseen lähtöä.
–Yksinkertainen vinkki: Flip&Mute. Eli laita kännykkä äänettömälle ja käännä se ruutu alaspäin vaikka hanskalokeroon tai laukun taskuun. Kun kännykkä on poissa ulottumattomista ja äänimerkit vaiennettu voi auttaa itseään keskittymään liikenteeseen. Jos polte kasvaa liian suureksi, voi pysähtyä turvalliseen paikkaan tarkistamaan viestit ja somen tilanteen, Jääskeläinen kannustaa.
Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva
