Mökkeilijän kesäpäivään kuuluu todennäköisesti useamman kerran päivässä vessakäynti. Jos vessakäyntejä on esimerkiksi viisi päivässä, tulee kuukauden aikana huussissa istuttua noin seitsemän tuntia.
KotiPlus Ne ovat pitkät ja pahalle haisevat tunnit, jos ulkohuussina on vanhanaikainen reikä ja saavi alla -ratkaisu. Laittomaksi saavihuussi muuttuu, jos pohjaan on puhkaistu reikiä ja nesteet valuvat suoraan maahan. Laillisia ja hajuttomia kuivakäymälöitä löytyy kompostoivana, pakastavana ja polttavana mallina.
Biolanin Taloustutkimuksella kesällä 2019 teettämä tutkimus kertoi, että suomalaisten mökeillä 47 prosentilla on ulkohuussissa reikä ja sen alla saavi. Joka neljänneltä vapaa-ajan asunnolta löytyy kompostoiva kuivakäymälä ja toinen neljännes on varustettu vesivessalla.
– Suomen laki kertoo yksiselitteisesti, miten käymäläjätteen kanssa pitää toimia. Kuivakäymälän ja kompostin on oltava tiiviillä pohjalla. Nestettä ei saa valua maahan. Mökkiläisten on hyvä muistaa myös se, että käsittelemätöntä käymäläjätettä ei saa haudata maahan. Vessan jätesaavia ei saa missään nimessä tyhjentää suoraan maakuoppaan, vaan se pitää kompostoida, Biolanin kuivakäymälöiden tuoteasiantuntija Katja Havukainen muistuttaa.
Hajuhirviön voi vaihtaa
Nykyaikaisilla ratkaisuilla mökin vessaretkestä tulee hajuton, laillinen ja ekologinen. Eikä vessaa tarvitse välttämättä rakentaa kauas pihan perälle. Pakastavan ja polttavan kuivakäymälän pystyy asentamaan mökille sisään, vaikkapa komeroon. Pakastava tarvitsee vain pistorasian, polttavalle pitää tehdä myös ilmanvaihto. Moni mökkiläinen on päätynyt ratkaisuun, jossa ulkohuussissa on kompostoiva kuivakäymälä ja sisällä pakastava tai polttava vaihtoehto.
– Pakastava kuivakäymälä on erittäin helppo asentaa. Nostetaan kuivakäymälä paikoilleen ja laitetaan töpseli seinään. Tavallinen sähkö riittää, laite ei tarvitse voimavirtaa. Sähköä pakastava käymälä kuluttaa saman verran kuin jääkaappi. Myös tuhkaava vaihtoehto, eli polttokäymälä, toimii perussähköllä ja sähköttömissä mökeissä vaihtoehtona on kaasu. Polttava vaihtoehto vaatii tulo- ja poistoilmaliitännät, Havukainen kertoo eri vaihtoehdoista.
Kaikki eivät kuitenkaan halua kuivakäymälää sisälle. Biolanin oman huussikyselyn mukaan 54 prosenttia suomalaisista haluaa mökilleen kompostoivan kuivakäymälän nimenomaan ulkohuussiin. Kompostikäymälä on suosittu vaihtoehto siksi, että siinä voi kompostoida myös mökillä syntyvän kotitalousjätteen.
– Saaviviritysvessa on pitänyt jo hajujen takia rakentaa mahdollisimman kauas pihan perälle. Yöllisiä vessakäyntejä ajatellen ratkaisu on vähemmän houkutteleva, kun kompuroidaan hämärässä ja päätepisteessä yritetään selvitä hajuista nopeasti ja hengittämättä. Kompostoivan kuivakäymälän voi rakentaa lähelle ja se on ekologisuuden lisäksi myös hajuton. Sijainnissa pitää huomioida mahdolliset mökkinaapurit. Kuivakäymälä pitää rakennusmääräysten mukaan sijoittaa niin, että se ei ole viittä metriä lähempänä tontin rajaa. Määräykset ovat kuntakohtaisia ja ne kannattaa aina tarkistaa, Havukainen huomauttaa.
Älä tee mutkaa matkaan
Mökkiläiset suosivat kompostikäymälää, koska se on hajuton, siisti ja ympäristöystävällinen. Kompostoituminen on nopeaa, joten sitä voi käyttää runsaskin väkijoukko. Lisäksi kompostikäymälää voi tyhjentää vähittäin eikä koskaan tarvitse tyhjentää ns. raakaa jätettä.
Kompostoivaan kuivakäymälään asennetaan painovoimainen ilmanvaihto. Jotta se toimii kunnolla, on ilmanvaihtoputkien oltava suoria. Jos putkia vedetään huussin ulkopuolelle mutkien kautta, syntyy hajuhaittoja.
– Älä tee mutkaa matkaan. Tämä sääntö kannattaa pitää mielessä, kun käymälän ilmanvaihtoa asennetaan. Mutkalle vedetty ilmanvaihtoputki on valitettavasti asennusten yleisin moka. Onneksi se on helposti korjattavissa ja hajuhaitoista päästään saman tien eroon, Havukainen päättää.
Biolanin Taloustutkimuksella vuonna 2019 teettämään tutkimukseen vastasi 498 henkilöä, jolla on vapaa-ajan asunto käytössä. Vastaukset painotettiin väestöä vastaavaksi sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.
