Nyt on aika säätää lämmitys ja ilmanvaihto talviasentoon, puhdistaa ilmanvaihdon venttiilit ja suodattimet sekä tarkistaa ja tarvittaessa uusia ikkunoiden ja ovien tiivisteet. Talon syyshuolto varmistaa paitsi energiansäästön myös asumisviihtyvyyden.
–Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. Energian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.
Lämmitys kohdilleen
Merkittävimmät kotitalouden energiateot tehdään lämmityksen, ilmanvaihdon ja vedenkäytön parissa. Lämmityskauden alkaessa on testattava pattereiden ja termostaattien toiminta kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen ja tunnustelemalla alkaako patteri lämmetä. Huonelämpötiloja kannattaa mitata ja tarkkailla läpi lämmityskauden. Luotettavan mittaustuloksen saa asettamalla mittarin huoneen väliseinälle, reilun metrin korkeuteen. Energiataloudellinen lämpötila on 20-22 °C, makuuhuoneessa asteen, pari alempi.
Säädöt talviasetuksille
Lämmityskauden käynnistyessä on varmistettava, ettei samanaikainen lämmitys ja jäähdytys ole mahdollista. Ilmanvaihto- ja jäähdytyslaitteiden viilennysasetus tai mahdollinen automaattiviilennys on muistettava kytkeä pois päältä, ettei esimerkiksi takan lämmitys käynnistä jäähdytystä.
–Kannattaa myös tarkistaa, että ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotto on varmasti päällä. Energiataloudellisuutta merkittävästi parantava lämmöntalteenotto on vakiona ainakin 2000-luvulla asennetuissa pientalon teholuokan ilmanvaihtokoneissa, ja joissain vanhemmissakin konemalleissa, Suur-Uski toteaa.
Ilmanvaihdon energiankulutukseen vaikuttaa myös puhallinteho, jota on järkevää säätää tarpeen mukaan. Maksimitehoa tarvitaan vain silloin, kun laitetaan ruokaa, saunotaan tai vaikka kuivatetaan pyykkejä. Minimiteholle laite kannattaa säätää silloin, kun kotona ei olla.
Vetoa voi vähentää
Ilman viilentyessä mahdollinen vedon tunne voi houkutella nostamaan huonelämpötiloja suositusten yläpuolelle. Se ei kuitenkaan ole tarpeen. Ensin on syytä tarkistaa ikkunoiden tiivisteet ja varmistaa, että raitisilmaventtiilit tuloilmaikkunoissa ja muissa ilmaventtiileissä ovat talviasennossa. Tämä hidastaa talvella liiankin tehokasta painovoimaista ilmanvaihtoa ja vähentää vedon tunnetta. Kaikkia raitisilmaventtiileitä ei pidä talvellakaan sulkea kokonaan.
Vedontunnetta saattaa aiheuttaa liian matalalle säädetty ilmanvaihtokoneen tuloilman jälkilämmitysvastuksen tai lämmitysvesipatterin lämpötila-asetus. Oikea ja energiatehokas lämpötila tuloilmalle on 16–17 °C. Korkeampi lämpötila voi jopa sotkea koneellisen ilmanvaihdon toimintaa, joten tarkkana kannattaa olla.
Pesutilojen lattialämmitys päälle
Jos pesutilojen lattialämmitys ei vielä ole päällä, nyt se viimeistään kannatta kytkeä. Sopivasti säädetty lattialämmitys tuntuu jalkapohjissa vain hieman lämpimänä. Energiatehokkainta on hyödyntää lämmityksen ajastinta. Säädä lämmitys päälle aamuin illoin niihin ajankohtiin, kun tilaa käytetään ja kuivatetaan. Säästö voi olla jopa 50 prosenttia pesuhuoneen lattialämmityksessä.
Pesutilojen ilmanvaihdon on toimittava koko ajan, myös koneellisen ilmanvaihdon pitää olla aina päällä. Saunaa lämmitettäessä kannattaa kuitenkin vähentää löylyhuoneen ilmanvaihtoa esimerkiksi pienentämällä poistoilmanvaihtoa.
Kausihuoltotyöt
pähkinänkuoressa:
-Tarkista lämmitysjärjestelmän toiminta.
-Säädä termostaatit ja seuraa huonelämpötiloja. Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on 20–22
astetta.
-Kytke ilmanvaihtolaitteesta viilennysasetus pois päältä ja lämmöntalteenotto päälle.
-Säädä ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys 16–17
asteeseen.
-Ilmanvaihtoventtiilit käännetään talviasentoon, mutta ei suljeta kokonaan.
-Säädä ilmanvaihdon puhallintehoa tarpeen mukaan arjessa.
