Koronakriisi käänsi muuttoliikkeen suuntaa

Koronakevät on kääntänyt muuttoliikkeen päälaelleen. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan kaupungissa asuvista 31 prosenttia on harkinnut muuttoa kaupungin ulkopuolelle maaseutumaisempaan ympäristöön.

Tilastokeskuksen väestön ennakkotiedot huhti-kesäkuulta osoittavat poikkeuksellisen koronakriisin vaikuttavan myös asumisen valintoihin.

–Muutos vuodentakaisesta näyttää koronakevään kääntäneen nettomuuttojen tilanteen päälaelleen. Muuttotilastoissa häviäjänä ovat nimenomaan yhden aluetyypin kunnat, kaikkein sisimmän eli tiiveimmän kaupunkialueen kunnat. Helsingin ja Espoon osuus on 90 prosenttia tämän ryhmän suhteellisesta tappiosta edellisvuoteen. Voittajiksi on noussut tasaisesti hyvin monenlaisia kuntia. Pienemmät ja väljemmin asutut kaupungit ja kehysalueet ovat pärjänneet hyvin. Maaseutu on kokonaisuudessaan myös selvä voittaja, etenkin paikalliskeskukset ja ydinmaaseutu, toteaa LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.

Vaihtuuko muuttoliikkeen suunta?

Suomessa muuttoliike on kulkenut viimeiset vuosikymmenet erityisesti suurimpiin kaupunkeihin. Moni pohtii, onko tämä trendi nyt kääntymässä.

–Koronakriisi nostaa turvallisuushakuisuuden kautta väljemmän asuinympäristön houkuttelevuutta. Syksyn virustilanne vaikuttaa paljon, että nähdäänkö tänä ja mahdollisesti vielä ensi vuonnakin kaupunkeja korostavan muuttoliiketrendin pysähtymistä tai jopa väliaikaista kääntymistä, kunnes rokote lopulta palauttaa normaalitrendit. Olen taipuvainen uskomaan, että tämä koronavirus on väliaikainen tekijä, eikä pysyvästi käännä muuttoliikkeen suuntaa, Nummiaro sanoo. Nummiaro kiinnittää huomiota kuitenkin koronan lieveilmiönä tapahtuneisiin muutoksiin työtavoissamme.

–Etätyön yleistyminen saattaa olla pysyvämpi trendi, koska se menee hiljalleen etenevän teknologisen kehityksen kanssa samaan suuntaan. Kyselytulostemme perusteella työn perässä harvemmin halutaan muuttaa kaupungin ulkopuolelle, vaan tärkeimpinä seikkoina ovat elämänlaatukysymykset ja halvempi asumisen hintataso. Etätyön ja sitä tukevan infrastruktuurin, teknologian ja työelämän käytäntöjen kehittyessä monet voivat harkita asuinpaikkaansa uudelleen, arvioi ekonomisti.