Valokuitutyöt ovat herättäneet laajaa keskustelua tänä kesänä niin Uudellamaalla kuin myös valtakunnallisesti. Vaikka toivommekin nopeaa nettiyhteyttä, on sen rakentaminen koetellut monilla alueilla kuntalaisten kärsivällisyyttä.
Rakennustöissä on havaittu samankaltaisia ongelmia kuten katujen jatkuva avaaminen, epäselvät kaivuuluvat, katujen kunnostamatta jättäminen kaivuutyön jälkeen, asvaltoinnin viipyminen, huolimaton jälkityö, puutteet maisemoinnissa, kulkuvälineille aiheutuneet vahingot, erilaiset vaaratilanteet rikkinäisten katujen johdosta kadulla liikkujille, yhteydensaannin vaikeus operoivaan valokuituyhtiöön ja asukkaiden tiedottamiseen liittyvät puutteet.
Suomen tavoitteena on EU:n tavoitetta mukaellen, että suomalaisilla kotitalouksilla ja yrityksillä on mahdollisuus nopeaan gigabitin yhteyteen ja 5G-verkko kattaa koko väestön vuonna 2030. Kilpailu valokuitumarkkinoilla on kovaa ja uudet toimijat lisäävät tarjontaa. Valokuidun rakentaminen on herättänyt kansalaisissa kysymyksiä siitä, miten valokuituyhtiöiden toimintaa ohjeistetaan, valvotaan ja velvoitetaan ja mitä sanktioita niille valokuituyhtiöille voidaan asettaa, jotka eivät hoida valokuidun asennustöiden jälkeen ennallistamista huolellisesti.
Valokuidun rakentamista Espoossa seuranneena hämmästyin ennallistamisen kestoa. Tein aiheesta Espoossa valtuustokysymyksen, jossa kysyn kunnan toimista rakennustöiden valvojana. Koska asia koskettaa myös koko Suomea, tein myös eduskunnassa aiheesta kirjallisen kysymyksen ympäristöministeri Kai Mykkäselle(kok).
Valokuidun sijoittamista ja valokuitua rakentavien yhtiöiden toiminnan ohjausta ja valvontaa säännellään maatielaissa ja kunnossapitolaissa. Maantielaissa edellytetään, että valtion tiealueeseen kohdistuvaan työhön sekä rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamisesta tiealueelle tulee ilmoittaa ja/tai saada lupa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Luvan saaja on velvollinen suorittamaan toimenpiteet ja pitämään rakenteen, rakennelman ja laitteen kunnossa lupaehtojen mukaisesti.
Kunnossapitolaki edellyttää toimijaa, joka sijoittaa tekniikkaa kunnan katualueelle, tekemään kunnalle ilmoituksen ennen töiden aloittamista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi alueen työnaikainen käyttö, työn kesto, työssä käytettävien laitteiden ja rakenteiden sijoitus, tilapäinen liikennejärjestely kaikki liikennemuodot huomioon ottaen sekä työstä vastaava henkilö ja hänen ammattipätevyytensä. Kunta voi antaa myös itse työn suorittamisesta määräyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen.
Kunnossapitolain mukaan ilmoittajan on pidettävä työalue puhtaana ja ennallistettava alue työn jälkeen kuntoon. Jos toimija lyö laimin lain velvoitteen, kunnan valvontaviranomainen voi velvoittaa hänet täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai uhalla, että kunta tekee tekemättä jätetyn työn hänen kustannuksellaan.
Ministerin vastauksesta käy ilmi, että valokuidun rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä todellakin on. Ongelmaksi vaikuttaa nousevan kuntien riittämättömät resurssit ja keinot puuttua toimijoiden laiminlyönteihin. Kunnat kokevat myös uhkasakon käytön hitaaksi keinoksi puuttua epäkohtiin. Lainsäädäntöä ollaan uudistamassa tulevaisuudessa.
Tiukkuutta ja topakkuutta lainsäädännön soveltamiseen saattaa kuitenkin joistakin kunnista löytyä. Näitä esimerkkejä on hyvä nostaa esiin silloin, kun valokuidun rakentaminen alkaa syömään kuntalaisten hermoja.
Nurmijärven kunta antoi valokuitutoimijalle sakot. Syynä oli maa-aineskasojen jättäminen vääriin paikkoihin. (Nurmijärven Uutiset 5.7.2024) Helsingin kaupunki taasen teki rikosilmoituksen katujen jatkuvasta avaamisesta. Kaupungin mukaan osa valokuitua rakentavista yrityksistä ei noudata lupamääräyksiä ja työn laatu on huonoa (Helsingin Sanomat 2.8.2024).
On hyvä, että valokuitua rakennetaan. Rakentajat tekevät työtään moniammatillisesti katu- ja pihaporukoin. Työ on varmasti myös hektistä. Valokuidun keskellä kuntalaisten ajatusten kuuleminen on silti tärkeää. Vaikka kotikulmille onkin tilattu tyytyväisenä valokuitua, ei se saa kuitenkaan tarkoittaa moneen kertaan auki revittyjä katuja, epämääräisiä multakasoja ja huolimatonta ennallistamista.
Arja Juvonen, kansanedustaja (ps) Tarkastusvaliokunnan jäsen Espoon kaupunginvaltuutettu Espoon valtuuston 3.varapuheenjohtaja
