Kolme viikkoa sitten Eurooppa heräsi synkkään aamuun. Venäjän käynnistämä brutaali ja massiivinen hyökkäyssota suvereenia eurooppalaista valtiota kohtaan järkytti koko maailmaa. Samalla hetkellä, kun ensimmäinen venäläinen ohjus iski Ukrainaan, eurooppalainen turvallisuusympäristö muuttui. Putinin häikäilemätön toiminta rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja Ukrainan suvereniteettia. Armottomat hyökkäykset tuhoavat alueita ja ihmisten koteja. Ukrainalaiset taistelevat hengestään. Rubicon on ylitetty.
Jos Putin kuvitteli, että hän saa häikäilemättömällä sotilasoperaatiolla Ukrainaan muutamassa päivässä venäjämielisen nukkehallituksen, hän erehtyi pahasti. Ukrainalaiset eivät ole antautuneet hyökkääjän edessä, vaan kohta kaksi viikkoa kestänyt sota on osoittanut, että ukrainalaiset puolustavat sankarillisesti maataan. Presidentti Zelenskyi on johtanut joukkojaan Kiovasta ja ottanut informaatiosodassa täyden erävoiton Kremlin propagandasta. Itse asiassa sodan seuraukset Venäjälle ovat olleet katastrofaaliset. Siitä kertoo aiemmin sisäisesti hajanaisen Ukrainan yhdistyminen ja suuntautuminen länteen, EU:n ja lännen yhdistyminen ennen näkemättömien pakotteiden taakse ja EU:n kiihtyvä irtautuminen sen energiariippuvuudesta Venäjän kanssa. Riippuvuus on katkaistava nyt ainakin kahdesta syystä. Se on tehtävä energiasiirtymän takia. Kymmeniä vuosia olemme tienneet, että ilmastonmuutosta on torjuttava, jotta planeetta säilyy elinkelpoisena lapsillemme. Viimeisen vuoden ajan on nähty, että fossiilisesta energiasta kannattaa irtautua, koska se käy edullisemmaksi kukkarolle. Siellä, missä riippuvuus on suurta, on maksettu enemmän. Energian hinta on kasvanut voimakkaasti maailmalla ja Suomessa. Ukrainan sota kiihdyttää tätä kehitystä. Hallitus teki jo toimia kompensoidakseen energian hintakehitystä kansalaisille. Tilannetta seurataan tarkasti ja lisätoimenpiteisiin varaudutaan.
Venäjän aloittaman julman hyökkäyssodan jälkeen fossiilisista irrottautuminen on myös turvallisuuskysymys. Nyt edessä on vakavan harkinnan paikka, mitä turvallisuusympäristön muutos tarkoittaa Euroopalle ja Suomelle. Se on tehtävä huolellisesti, mutta viivyttelemättä, kuten Niinistö totesi. Se on tehtävä avoimin silmin. On päivitettävä ulko- ja turvallisuuspoliittisten ja puolustusselontekojen linjaukset vastaamaan uutta tilannetta. Arvioitavaksi tulee myös kysymys sotilaallisesta liittoutumisesta. Kuten pääministeri Marin ja presidentti Niinistö ovat painottaneet, tarvitaan arvio liittoutumisen vaikutuksista uudessa tilanteessa. Pohdinta on käynnissä niin valtiojohdossa, eduskunnassa kuin puolueissa. Tärkeää on, että puolueet ja valtiojohto kykenevät hyvään yhteistyöhön. Poliitikoilta on nyt lupa odottaa vastuullisuutta ja yhteen hiileen puhaltamista. Erityisen tärkeää on tukea valtionjohtoa. Tulevissa pohdinnoissa yhden näkökohdan tulisi ohjata päätöksentekoa ylitse muiden: se on Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Kaikkien tulevien päätösten ja ratkaisujen on nojauduttava siihen, miten lisäämme kansallista turvallisuutta.
Antti Lindtman