Viime viikkoina käydyt hallitusneuvottelut on saatu päätökseen ja niihin osallistuneiden puolueiden puheenjohtajat esittivät maanantaina neuvottelutuloksen. Tulos on melkein 200 sivuinen hallitusohjelma nimeltään ”Osallistava ja osaava Suomi”. Teoksen kannessa näkyy korkeita taloja ja takakannessa ratikkavaunu. Ensimmäisellä silmäyksellä voi siis toivoa, että ohjelma huomioi kaupunkien ja kaupungistumisen mahdollisuudet sekä haasteet.
”Kaupunkien merkitys Suomen elinvoimalle on suuri. Kaupungistumisen jatkuessa nopeana kasvukaupungeilla on keskeinen rooli kestävän kasvun ja työllisyyden edistämisessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.” Näin lukee uuden hallitusohjelman johdannossa ja kaupungistuminen todetaan jo ohjelman ensimmäisessä lauseessa. Hyvin siis alkaa.
Hallitusohjelmassa on hyvin nostettu esille myös kaupunkien haasteita ja näihin parannuksia. Asumisen kalleus sekä asuntojen riittämättömyys ovat osasyy työvoiman saatavuuden ja yritysten kasvuedellytysten hankaloitumisessa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Hallitusohjelmassa todetaan, että monipuoliselle markkinaehtoiselle asuntorakentamiselle sekä sitä täydentävälle valtion tukemalle kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle on tarvetta ja näihin puututaan. Tämän lisäksi jatketaan lähiöiden kokonaisvaltaista kehittämistä. Hallitusohjelman mukaan MAL-sopimuksia tehdään suurten kaupunkien kanssa. Samalla mahdollistetaan metropolialueen kehityksen vaatimat erityisratkaisut.
Hallitus jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja palveluiden järjestämistä. Edellisen hallituksen hanke ei ole ilahduttanut montaa kaupunkilaista. Tällä kierroksella on kuitenkin tarkoitus selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisu yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä. Tässä toivon hartaasti, että kunnat ottavat vahvan roolin.
Tuleva hallitus laatii myös kansallisen kaupunkistrategian, jolla vastataan kaupungistumisen mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Vahvistetaan myös pääkaupunkiseudun muodostaman metropolialueen kykyä kilpailla muiden eurooppalaisten metropolien kanssa niin osaavasta työvoimasta, yrityksistä kuin kulttuurisesta vetovoimasta ja sen mukanaan tuomista matkailijoista.
Hienot lauseet kaupunkien merkityksestä eivät tietenkään anna kaupungeille parempia edellytyksiä olla kilpailukykyisiä ja menestyksekkäitä, mutta tahtotila on selvä ja antaa maan hallitukselle hyvät suuntaviivat tuleville neljälle vuodelle. Hallitusohjelman yksityiskohtaisemmat kirjaukset asumisesta ja rakentamisesta, lähiöistä, koulutuksesta, osaavasta työvoimasta, kotoutumisesta ja maahanmuutosta, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja ihmisten hyvinvoinnista antavat myös kaikki edellytykset parantaa Suomen kaupunkipolitiikkaa vuoteen 2023 mennessä.
Silja Borgarsdóttir Sandelin
Helsingin kaupungin-
valtuutettu ja
RKP:n varapuheenjohtaja
