Espoon Suvelan Kirstinmäessä tapahtui viime vuoden lopulla ampumistapaus, jonka uhri menehtyi. Myös Espoon Karakalliossa maaliskuussa 2023 tapahtui ammuskelu. Tapahtumat ovat järkyttäneet alueiden asukkaita ja yhä useampi kuntalainen kokee, että väkivaltatapaukset ovat lisääntynyt kaupungissa. Tämä käy ilmi myös Espoon laatimasta Hyvinvointikertomuksesta, jossa yhdeksi ennaltaehkäisyn painopiste-ehdotukseksi nostetaan väkivalta. Huumerikollisuus, ryöstöt ja erilaiset väkivaltateot ovat vakavaa rikollisuutta. Huumausaineita on kaupiteltu kouluissa ja huumekauppaa pyörittävät jo 14-vuotiaat. Tulli uutisoi viime joulukuussa paljastaneensa laajan huumeiden salakuljetusorganisaation Espoossa. Erityinen uusi aalto on ollut varkaudet rakennusalan toimijoiden pakettiautoihin ja rautakauppaan. Varkaudet ovat olleet ammattimaisia ja saaliit tuhansien eurojen arvosia työkaluja. Myös ruokakauppoihin on tehty aseellisia ryöstöjä.
Hyvä kaupunkisuunnittelu tukee asukkaiden turvallisuutta eri asuinalueilla. Asuinalueiden eriytyminen on vakava uhka, ja alueiden asukkaita tulisi kuunnella. Kuntalaiset tietävät oman alueensa tilanteen ja heitä tulisi osallistaa ja ottaa mukaan kaupunkiturvallisuuden kehittämiseen. Myös viestinnällä on merkitystä, ja kaupungin tulisikin kertoa kuntalaisille turvallisuuteen liittyvistä teemoista ja kehittämiskohteista. Tämä kytkeytyy ajatukseen ”fiksusta kaupungista”, joka taas liittyy kestävän kehityksen periaatteisiin. Fiksu kaupungisuunnittelu kattaa monia osa-alueita: liikenne, teknologia, energia, eläminen, ympäristö, kansalaiset, talous, hallinto ja kaupungin turvallisuus. Asuinalueella tapahtuvat turvattomuuden kokemukset vaikuttavat hyvinvointiin, asuinviihtyvyyteen ja asuinalueen imagoon. Turvattomuutta voi aiheuttaa niin pelko väkivaltarikollisuudesta kuin riittämätön yleisten alueiden valaistuskin. Helsingin ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitokset ovat tutkineet katujengeihin liittyvien väkivaltarikosten kokonaisuutta. Katujengit ovat nuorten miesten muodostamia ryhmiä, joilla on omat nimet ja selkeä ryhmäidentiteetti. Jengit leimautuvat vahvasti tiettyihin kaupunginosiin.
Poliisi on arvioinut, että pääkaupunkiseudulla vaikuttaa 10 katujengiä. Osalla katujengien jäsenistä on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Katujengien ja niiden jäsenten välillä on ollut väkivaltaisuuksia, joissa on käytetty myös ampuma-aseita yleisillä paikoilla. Katujengit voivat olla näin myös vaarallisia ulkopuolisille. Syrjäytyminen yhteiskunnasta, näköalattomuus ja rikoskierteeseen joutuminen ovat arvioituja syitä katujengiin päätymisestä. Taloudellisen hyödyn ja muiden silmissä arvostuksen saaminen on arvioitu vetovoimatekijäksi, joka vaikuttaa nuoren pyrkimykseen päästä katujengiin. Katujengien päähenkilöiden ikä on noin 20 vuotta, mutta vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä.
Tarvitsemme Uudellamaalla kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja toimintamalleja, jotta saamme ylläpidettyä turvallista alue- ja kaupunkikulttuuria. Rikollisilmiöiden ennaltaehkäisy tulee nostaa turvallisuuskysymyksissä kärkeen. Huume- ja väkivaltarikollisuus voi johtaa nuorten katujengiytymiseen, minkä ennaltaehkäisyssä voisi toimia esimerkiksi erityinen koulupoliisi- toimintamalli.
Lainsäätäjinä meillä on suurta vastuuta tehdä sellaista lainsäädäntöä, jonka ennaltaehkäisee ja pysäyttää rikollisuutta. Hallitus on tuonut eduskuntaan lakiesityksen, jolla rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa säädettäisiin rangaistuksen koventamisperusteeksi, alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena tahallisen rikoksen tekemisessä säädettäisiin rangaistavaksi erillisenä rikoksena ja rangaistuksen koventamisperusteeksi säädettäisiin myös henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla. Kyseessä on nykyisen hallituksen pyrkimykset ehkäistä nuoriso- ja jengirikollisuutta. Jätin aiheesta valtuustokysymyksen Espoon kaupunginvaltuustossa juuri äskettäin, jolla tiedustelin kaupungin toimia turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Turvallisuus ei synny itsestään – se vaatii päättäväisiä tekoja, ennaltaehkäisyä ja yhteistyötä. Rakennetaan yhdessä kaupunkimiljöötä, jossa jokainen voi kulkea turvallisesti läpi elämän.
Arja Juvonen kansanedustaja Espoon kaupunginvaltuutettu Kaupunginvaltuuston 3.vpj
