Kuumat kesäpäivät ovat hellineet meitä lähiviikkoina ja samaan aikaan koronapandemiaan liittyneitä rajoitustoimia on pystytty purkamaan hallitusti. Suomen tautitilanne on saatu pidettyä aisoissa ja siitä kiitos kuuluu kaikille suomalaisille. Koronan uhka ei ole vielä ohi ja siksi varovaisuus on valttia vielä pitkään.
Suomen ja koko maailman talous on kuitenkin sukeltanut erittäin jyrkästi viime kuukausien aikana. Monet yritykset ovat joutuneet pahoihin vaikeuksiin ja moni on menettänyt työnsä tai joutunut lomautetuksi. Kolhu on ollut niin iso, että sen paikkaaminen on erityisen vaativa harjoitus ja tulee ottamaan koko käsillä olevan vuosikymmenen.
Hallitus luottaakin Suomen parhaisiin asiantuntijoihin ja etenee talouspäätöksissään pitkälti professori Vesa Vihriälän työryhmän viitoittamien askelmerkkien mukaan. Se tarkoittaa, että tällä hetkellä keskitytään kaikista tärkeimpään – akuutin kriisin hoitoon. Samalla laitetaan talouden rattaat pyörimään ja satsataan ihmisten hyvinvointiin. Jatkossa tarvitaan myös talouden pitkän ajan kestävyyttä vahvistavia toimia.
Tänä vuonna on annettu jo neljä lisätalousarviota, jotka kaikki ovat olleet poikkeuksellisen isoja. On käyty paljon keskustelua siitä, onko hallituksen taloustoimet oikean suuruisia. Mittaluokkaa voi suhteuttaa vertaamalla hallituksen satsauksia muihin maihin. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomi ei lisää valtion menoja niin paljon kuin Saksa tai Tanska, mutta kuitenkin hieman enemmän kuin Italia. Euroopassa Suomi on tässä suhteessa keskikastia.
On totta, että Suomi ottaa nyt paljon uutta velkaa. Vaihtoehtoinen kustannus sille, ettemme nyt kriisissä tukisi esimerkiksi sairaanhoitopiirejä, kuntia tai yrityksiä, on kuitenkin niin suuri, ettei sitä kannata ottaa. Ratkaisevaa myös pidemmän aikavälin taloushaasteen selättämisessä on, miten onnistumme rakentamaan siltaa yli akuutin kriisin ja pitämään hyvinvointivelan kasvun kurissa – miten hyvin onnistumme siinä, ettei lomautukset muutu työttömyydeksi ja ettei lapset ja nuoret syrjäydy. Siksi hallitus tässä tilanteessa satsaa lisäeuroja myös esimerkiksi nuorisotyöhön, oppimisvajeen paikkaamiseen kaikilla koulutusasteilla, lasten maksuttomiin harrastuksiin sekä poikkeusoloissa tarpeelliseen ikäihmisten kuntoutukseen.
Hallitus myös elvyttää taloutta laittamalla liikkeelle esimerkiksi väylähankkeita ympäri Suomea ja näitä toimia on jatkettava vielä ensi vuonna. Edessä on myös toimia, jotka vahvistavat taloutta pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi Vihriälän työryhmän suosittelema oppivelvollisuuden laajentaminen ja aidosti maksuton toinen aste etenee. Korona-kriisi ja sen aiheuttama taloudellinen isku ei suinkaan vähennä, vaan korostaa tarvetta uudistuksille, jotka vahvistavat työllisyyttä ja vähentävät syrjäytymistä.
On selvää, että pidemmän ajan taloushaaste on niin kova, että ennen pitkään tullaan todennäköisesti tarvitsemaan myös sopeutuksia. Juuri nyt ne kuitenkin olisivat myrkkyä taloudelle, työllisyydelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Sopeutusten toteuttamisessa ratkaisevan tärkeää on oikea ajoitus ja se, että ne toteutetaan oikeudenmukaisesti.
Antti Lindtman
Kansanedustaja,
SDP:n eduskuntaryhmän
puheenjohtaja
