Viimeistään Krimin valtauksesta 2014 alkanut turvallisuusympäristön muutos on ollut nopea ja jatkuu edelleen. Samanaikaisesti teknologisen kehityksen myötä sotilaallinen viestiliikenne on siirtynyt analogisesta toimintaympäristöstä digitaaliseen. Sen seurauksena tiedustelutietoihin on ilman uuden lainsäädännön toimivaltuuksia erittäin vaikeaa päästä kiinni.
Ulkovallat pyrkivät tälläkin hetkellä kohdistamaan edistynyttä kybervakoilua Suomeen. Kyberhyökkäyksistä turvallisuusviranomaisia kohtaan on tullut arkipäivää. On tärkeää, että olemme valmistautuneita turvallisuushaasteisiin. Tiedustelutoiminta on prosessissa keskeinen tekijä. Tätä tarkoitusta varten eduskunta hyväksyi 11.3.2019 lait tiedustelutoiminnasta.
Sotilastiedustelulainsäädäntöä on valmisteltu perusteellisesti ja pitkäjänteisesti. Työryhmät ovat kokoontuneet jo vuodesta 2013 lähtien. Parlamentaarisessa seurantaryhmässä varmistettiin tiivis yhteydenpito niin virkakoneiston kuin hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä. Näin korostettiin yhteisymmärrystä ja lain merkittävyyttä maamme turvallisuudelle.
Eduskuntakäsittelyssä perustuslakivaliokunnan lausunnosta tuli lakiehdotukseen perusteltuja linjauksia, jotka eivät kuitenkaan vaarantaneet sotilastiedustelun tavoitteita. Valiokunta ei enää toisella tarkastuskierroksella esittänyt valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia, minkä vuoksi muutaman asiantuntijan tviittien perusteella tehty lakiesityksen palautus valiokuntiin oli turha operaatio.
Sotilastiedustelun tehtävänä on seurata turvallisuusympäristön kehitystä ja tuottaa tietoa ylimmän turvallisuuspoliittisen johdon ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi. Se antaa myös ennakkovaroituksen Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta.
Uudessa laissa Puolustusvoimille säädetään toimivaltuudet henkilötiedusteluun ja tietojärjestelmätiedusteluun, radiosignaalitiedusteluun sekä tietoliikennetiedusteluun. Sotilastiedustelulla hankittaisiin tietoa kotimaassa ja ulkomailla.
Tietoliikennetiedustelu olisi Suomen rajat ylittävään viestiliikenteeseen suunnattua, hakuehtoihin perustuvaa, mahdollisimman kohdennettua ja rajattua sekä edellyttäisi aina tuomioistuimen lupaa, kiiretilanteita lukuun ottamatta. Tavoitteena on paljastaa toisen valtion Suomen turvallisuutta uhkaava toiminta.
Ehdotettu sääntely ei mahdollistaisi yleistä, kaikenkattavaa tietoliikenteen seurantaa, sillä tietoliikennetiedustelun kohdentaminen tapahtuu ennalta määriteltyjen tarkkojen kriteerien mukaisesti. Mistään massavalvonnasta ei ole kyse.
Tiedustelutoiminnan luonne ja hyväksyttävyys edellyttävät korostunutta oikeudellista valvontaa. Tehtävää hoitaa jatkossa tiedusteluvalvontavaltuutettu. Parlamentaarisesta valvonnasta huolehtii lähiaikoina perustettava eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta.
Laki on tarkoitettu toimimaan kaikkien suomalaisten puolesta, ei ketään suomalaista vastaan. Sen ainoa tavoite on suomalaisten turvallisuuden lisääminen. Olemme jo pitkään olleet muita länsimaita jäljessä tiedustelulainsäädännön kehittämisessä ja oli erinomaisen tärkeää saada lakipaketit viimeinkin hyväksyttyä.
Jussi Niinistö
