Hämeenlinnan ”Jeesus-lauluksi” nimetty tapaus on saanut osakseen maanlaajuista huomiota ja herättänyt keskustelun uskonnon roolista yhteiskunnassa. Koululainen joutui kolmesti altistumaan ”uskonnolliselle julistukselle”, jonka vuoksi hänen huoltajansa teki kantelun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan, saaden ensin 1500 euron korvauspäätöksen Hämeenlinnan kaupungilta, mikä myöhemmin kumottiin sivistyslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa.
Koulujen uskonnonvapauskeskustelu on aktivoitunut perinteisten suvivirsi- ja joulukuvaelmakausien ulkopuolella. Raamatussa kerrotaan myös, kuinka ylipapit ja kansan vanhimmat neuvottelivat Jeesuksen kiinniottamisesta, ja päätyivät ratkaisuun: ”Ei juhlan aikana, ettei syntyisi meteliä kansassa”.
Omana aikanaan Jeesus haluttiin myös pois villitsemästä kansaa. Samaan tapaan kuin tänään hänen pelättiin ohjaavan ihmisiä hylkäämään aikansa vallitsevat ajattelutavat. Rahaa käytettiin silloinkin. Jeesuksen eliminoinnin hinnaksi määrättiin kolmekymmentä hopearahaa. Yritys häivyttää Jeesuksen nimi julkisesta tilasta johti tuolloinkin tapahtumaketjuun, jonka seurauksena yhä useampi sai kuulla hänestä.
On merkillistä, että Jeesuksen nimestä on yhteiskunnassamme tullut tabu. Suomalaisille rakkaasta suvivirrestä usein jätetään laulamatta jae, joka alkaa sanoilla: ”Oi Jeesus Kristus jalo”. Kuitenkin niin suomalaisen kuin länsimaisten yhteiskuntien arvot ja kulttuuri lepäävät vahvasti Jeesuksen elämän ja opetusten perustalla. Raamattu on maailman luetuin kirja ja kristinuskolla suurin seuraajakunta.
Uudellamaalla peruttu barokkikonsertti nosti päivänvaloon sen, että länsimaista taidetta on mahdoton puhdistaa kristillisestä perinteestä. Perumisen syyksi kerrottiin esityksen ”uskonnolliset viitteet”. Jopa opetusministeri kiirehti toteamaan, että esitys ei ole uskonnonharjoitusta vaan kaikille kuuluvaa kulttuuriperintöä. Syvästi kristityn säveltäjän Händelin Messias-oratorio on tosiasiassa vahvaa saarnaa alusta loppuun, lähtien Messiasta koskevista ennustuksista, edeten Jeesuksen syntymään, elämään, opetuksiin, ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen. Sanomansa puolesta Händel ei kalpene gospelartisti Pekka Simojoen rinnalla, joka kertoo samasta Jeesuksesta uuden musiikin keinoin.
Jos koulujärjestelmämme tulee allergiseksi yksittäisille maininnoille Jeesuksesta, joudutaan luopumaan länsimaiden rikkaasta kulttuurillisesta, filosofisesta ja yhteiskunnallisesta perinteestä, jonka juuret johtavat historialliseen Jeesukseen, hänen opetukseensa ja esimerkkiinsä.
Valtioneuvoston asetuksella on säädetty, että perusopetuksen tulee edistää kristillisten perinteiden tuntemista ja ymmärtämistä. Niistä opetettaessa ei voi irrottautua Jeesuksen persoonasta ja opetuksista, vaikka häntä ei tunnustaisi tai uskoisi kuolleista ylösnousseeksi Jumalan pojaksi ja maailman Vapahtajaksi. Jokaisella lapsella on silti oikeus kuulla ja oppia Jeesuksesta.
Päivi Räsänen kansanedustaja
