Olin Koreassa helmikuun ensimmäisen viikon. Maa oli hyvin varustautunut epidemian saapumiseen. Tapauksia oli maassa vain muutama. Mutta kaikki tarkastettiin lentokentällä lämpökameroilla. Jokaisen kongressitilaan saapuvan lämpö ja kunto aina tarkastettiin. Huoltoasemilla oli paikkoja, joissa koronatestin saattoi tehdä. Ihmiset käyttivät runsaasti kasvomaskeja. Maa pyrki estämään epidemian saapumisen maahan.
Suomessa matkustajia saapui epidemiapesäkkeistä. Minkäänlaisia tarkastuksia ei pidetty tarpeellisena. Kiinan lennot loppuivat, mutta eivät valtion vaan lentoyhtiöiden toimesta. Presidentti Trumpia arvosteltiin siitä, että hän lopetti lennot Euroopasta USA:an. Suomi heräsi myöhään.
Mutta sitten ehkä jopa hieman hätääntyneinä valittiin hyvin tiukka linja. Otettiin ensimmäisen kerran sodan jälkeen käyttöön poikkeuslaki. Poikkeuksellisin toimenpiteistä oli valvotun rajan asettaminen Suomen sisälle. Taudin leviämistä onkin lopulta kyetty varsin hyvin hillitsemään.
Presidentti ehdotti tilannekuvakeskuksen perustamista. Sille olisi varmasti heti alusta ollut tarvetta. Luulo siitä, että suojavarustetilanne on tällaisen taudin olosuhteissa hyvä, oli harhaa. Äkilliset korjausyritykset Tiinan ja Tapen kanssa ovat johtaneet surullisen koomisiin tilanteisiin.
Keskustelu kasvomasksien käytöstä on ollut hämmentävä. Niitä ei ministeriö ole suositellut. Siihen saattaakin syy olla se, että on tiedetty, että niiden saaminen on hankalaa. On haluttu säästää maskit terveydenhuollon henkilökunnalle. Turhaa on ollut selittely maskien haitallisuudesta.
Suurin ongelma kuitenkin on, että suuri kuva puuttuu. Poikkeuslain käyttöönoton ja täytäntöönpanon perusteissa ollaan lähinnä huolestuneita vain tehohoitopaikkojen riittävyydestä. Nyt ollaankin tilanteessa, jossa käyttämätöntä kapasiteettia sairaaloissa on paljon ja muut tarpeelliset sairaanhoitotoimenpiteet viivästyvät. Kokonaisterveystilanne saattaa jopa heikentyä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta tarkastaa valtioneuvoston poikkeuslakipäätökset. Valiokunta on ollut erittäin kriittinen päätösten perusteluiden suhteen. Liikkumisvapautta koskevassa mietinnössään valiokunta toteaa: ”sääntelyn välttämättömyydestä ja muiden käytettävissä olevien keinojen riittämättömyydestä olisi tullut tehdä laajemmin selkoa..”. Lisäksi valiokunta korostaa:”..tarvetta saada kaikki asian käsittelyssä merkityksellinen tieto asianmukaisesti esitettynä”.
Mielestäni nämä kannanotot voidaan lukea niin, että asianmukaisia perusteita toimenpiteille ei ole esitetty, mutta asioiden kiireellisyyden ja poliittisen paineen vuoksi valiokunta on ehdotukset hyväksynyt. Erityisen tärkeää olisi ollut vertailla eri vaihtoehtoisia keinoja, mutta sitä ei ole tehty koko prosessin aikana lainkaan.
Nyt kysymys onkin. Miten tästä ulos mahdollisimman pienin vahingoin? Mielestäni laajoista kaikkia koskevista rajoituksista voidaan pian luopua. Ensisijaisesti alkoholinhuuruiset massatapahtumat voidaan edelleen kieltää. Ja jos pitää olla lähempänä kuin 2 metriä toisesta henkilöstä, silloin kasvomaski suojaamaan.
Kimmo Sasi
ex-perustuslakivaliokunnan pj
