Huittisissa tapahtunut omaishoidettavan ja omaishoitajan kuolemantapaus on järkyttänyt suomalaisia. Poliisi epäilee, että iäkäs omaishoitaja olisi ensin surmannut iäkkään puolisonsa ja sen jälkeen itsensä. Mikäli näin on tapahtunut, on Iäkkään omaishoitajan hätähuuto kuulunut karmaisevimmalla tavalla ikinä. Tapahtuman äärellä hiljennymme ja mietimme, miksi. Joudumme myös katsomaan peiliin. Tuemmeko riittävästi omaishoitajiamme?
Omaishoitajia ja omaishoidettavia on kaikenikäisiä, mutta ikääntyneiden määrä on erityisesti kasvussa. Kun yhä useampi ikääntynyt, vammainen tai muutoin henkilökohtaista apua kellon ympäri tarvitseva henkilö löytää lähelleen omaishoitajan, syntyy paitsi taloudellista myös inhimillistä säästöä. Kun hoivapaikassa tarjotaan vain sitä minimiä tai tarpeeksi riittävää, antaa omaishoitaja sen sijaan enemmän ja kaikkensa. Moni haluaakin hoitaa läheisensä itse – syntyy ihmimillisyyden ja rakkauden kehä, johon haluamme läheisemme kietoa. Uskon meistä monen antaneen lupauksensa omaishoitajuudesta sitten kun sen aika on.
Omaishoitajuus on kellon ympäri tapahtumaa hoivatyötä – omaishoitaja on omahoitaja. Omaishoitaja ei puhu työstä tai ajattele antamaansa hoivaa sellaiseksi. Me päättäjät puhumme ja ajattelemme.
Yhteiskunta on hinnoitellut omaishoitajan hoivatyön hinnan rankalla kädellä. Yhteiskunta toki ymmärtää, että hoivatyö maksaa. Kun omaishoitajan tekemä työ tapahtuu neljän seinän sisällä omassa kodissa, hoivan hinta laskee. Kotona tehtävästä työstä ja omaishoidon palkkiosta vähennetään rakkauslisä. Omaishoito on inhimillisesti kestävää – sanotaan. Ja omaishoitaja jaksaa.
Muistiliitto arvioi Suomessa olevan on noin 350 000 omaishoitajaa, mutta vain noin 44 000:lla heistä on omaishoitosopimus. Syitä on monia. Omaishoidon kriteerit eivät ehkä täyty, tai tukea ei ole haettu. Hoivan antaminen koetaan kansalaisvelvollisuudeksi, eikä siitä sitten enempää. Kunnissa saatetaan myös nuukailla omaishoitosopimusten kanssa, sillä vuoden loppua kohti omaishoidon määrärahat hupenevat. On myös perheitä, jotka saavat kunnallisia kotihoidon palveluja ja apua, mutta tuen määrä ei riitä koko vuorokaudeksi. Tällöin esimerkiksi yöaikaan hoiva- ja valvontavastuu on kotona juurikin sillä ikääntyneellä puolisolla.
Omaishoidossa on parannettavaa huolimatta monista omaishoidon kehittämishankkeesta. Omaishoidontuen kriteerien tulisi olla kansallisesti yhdenmukaiset. Omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien ajaksi hoidettavalle tulisi turvata hyvä ja turvallinen lyhytaikaishoivapaikka. Hoiva ei saisi olla pelkkä säilöönotto. Hoivan tulisi tarjota virikkeellistä ja kuntouttavaa toimintaa, josta sekä omaishoitaja että hoidettava hyötyvät. Kun omaishoitaja ja hoidettava voivat luottaa hoivapaikan resursseihin ja panostuksiin, voimaantuvat he kumpainenkin tavalla, joka on kuin rahaa laittaisi pankkiin. Tällaisiin säästöihin meidän yhteiskunnan tulisi pyrkiä. Omaishoidon tuen tulisi olla verovapaa. Tuen määrä on kohtuuttoman pieni. Työelämän joustoja omaishoidon ajaksi tulisi laajentaa. Jätin eduskunnassa keväällä 2019 lakialoitteen, jossa esitettiin, että työnantajalla olisi velvollisuus myöntää työntekijälle vapaata työstä omaishoidon ajaksi. Monet ruuhkavuosissa elävät työikäiset hoitavat työnsä ohessa myös omaishoidon, vaikka toivoisivat voivansa jäädä edes hetkeksi omaishoidon vapaalle. Jotta näin voisi tehdä on edessä usein työstä irtisanoutuminen.
Omaishoitaja tarvitsee myös ympärilleen turvaverkkoja, johon on pehmeä laskeutua. Omaishoitajaa on kuultava hiirenkorvilla. Omaishoitajan työ on usein yksinäistä ja on tärkeää, että joku kysyy, mitä kuuluu. Kunnissa tulisi olla henkilöstöä, jotka tuntevat jokaisen omaishoitajan ja hoidettavan tilanteen hyvin ja joiden kanssa pääsee sujuvasti tapaamiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskiöön on tuotu kansalaiselle annettava palvelulupaus. Se on vahva sana ja siihen sisältyy suuri vastuu. Soteuudistuksen tarkoituksena on parantaa palvelujen laatua ja tuoda niitä kaikkien saataville yhdenvertaisesti ympäri Suomen.
Palvelulupaus tulee viedä myös jokaisen omaishoitajan kotiovelle – kun tarvitset apua, me autamme. Näin sulkeutuu sitten myös se tärkein – inhimillisyyden ja rakkauden kehä.
Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps)
Geronomi (AMK)
Perussuomalaiset puolueen 1. varapuheenjohtaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
