Poliisihallitus on ilmoittanut tiedotteella, että poliisi keskeyttää pakkopalautukset Irakiin. Päätös herättää monia kysymyksiä. Tapaus onkin syytä arvioida huolellisesti. On pidettävä huolta siitä, että viranomaiset noudattavat Suomessa lakia.
Poliisihallituksen päätöksen perusteena on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisu, jossa katsottiin yhdessä yksittäisessä tapauksessa Suomen loukanneen ihmisoikeussopimusta. Irakiin oli palautettu henkilö, joka ennen pakenemistaan Suomeen oli yritetty murhata ja joka palattuaan Irakiin murhattiin. EIT katsoi, että tässä tapauksessa tuomioistuinten tekemä riskiarvio tämän henkilön osalta oli epäonnistunut. Tuomioistuin ei päätöksessään katsonut, että Suomen ratkaisutoiminnassa olisi jokin systemaattinen virhe.
Suomen perusoikeusjärjestelmän keskeisiä periaatteita on laillisuusperiaate. Kaikkien viranomaispäätösten on perustuttava lakiin. Erityisen ankara laillisuusperiaate on poliisin osalta, joka käyttää pakkovaltaa.
Poliisin tehtävä on panna toimeen muiden viranomaisten sille antamat tehtävät. Poliisi ei ole tiedotteessaan viitannut mihinkään lakiin, jonka nojalla se jättää noudattamatta sille annettavia tehtäviä. Jos oikeudellinen tulkinta muuttuu jossakin asiassa, on perusteltua, että toimenpiteen kohteelle annetaan aikaa saattaa tapauksensa uudelleen arvioitavaksi. Tästä ei kuitenkaan ole nyt kysymys, koska EIT:n ratkaisu koski vain yhden henkilön olosuhteiden riskiarviointia.
Omituista ratkaisussa on se, että se koskee vain palautuksia Irakiin. Se ei myöskään koske palautuksia rikoksen johdosta Irakiin. Jos turvapaikkapäätöksissä olisi jokin systemaattinen virhe, ei eroa pitäisi tehdä Irakin ja muiden palautusmaiden kesken. Jos Irak olisi liian vaarallinen, ei sinne voitaisi palauttaa myöskään rikoksesta tuomittuja.
Laillisuusperiaatteen kannalta ongelmallista on se, että itse poliisihallituksen päätöstä, sen perusteluja eikä päätöksentekijää ole julkaistu. Kun oikeusvaltiossa tehdään päätöksiä, on läpinäkyvyys ja mahdollisuus saattaa päätöksentekijä vastuuseen järjestelmän keskeisiä elementtejä.
Huolestuttavinta asiassa on, että poliisihallitus tuntuu toimivan julkisen keskustelun paineen alaisena. Suomi ei ole saanut juurikaan kielteisiä päätöksiä EIT:lta turvapaikkapäätöksistään. Maahanmuuttovirastoon ja jopa tuomioistuimiin on kohdistunut usean vuoden kovaa painostuskampanjaa, jossa näiden on väitetty tekevän vääriä päätöksiä ja noudattavan liian kireää ratkaisulinjaa turvapaikka-asioissa. Onkin huolestuttavaa, jos poliittiset paineet horjuttavat laillisuusperiaatetta viranomaistoiminnassa.
Kimmo Sasi
perustuslakivaliokunnan
ex-pj
