Mielenterveysongelmia voidaan kutsua jo uudeksi kansantaudiksi. Niiden määrä on kasvanut viime vuosina huolestuttavaa vauhtia, ja niistä aiheutuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on korkea. Erityisesti nuorilla mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet dramaattisesti: jopa joka seitsemäs nuori kamppailee jonkin psyykkisen häiriön kanssa.
Mielenterveysongelmiin on löydettävä ratkaisuja, ja epäonnistuminen ei ole tässä vaihtoehto. Tarvitsemme maanlaajuista voimavarojen keräämistä – tarvitsemme jälleen uutta ”Pohjois-Karjala-projektia”.
Noin 50 vuotta sitten Suomessa havahduttiin itäsuomalaisten korkeampaan kuolleisuuteen ja sairastavuuteen. Tämä johti kansanterveysprojektiin, jonka tavoitteena oli muuttaa ihmisten elämäntapoja niin, että sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamat kuolemantapaukset ja sairastuvuus saataisiin laskuun. Projekti oli menestys. Pohjois-Karjalan läänin asukkaiden terveys koheni ja elinikä piteni.
Mielenterveysongelmien hoito vaatii kiireellistä peruspalveluiden vahvistamista ja ennaltaehkäiseviä toimia. Viime hallituskaudella työ aloitettiin jo: esimerkiksi perustasolla hoitoon tulisi päästä kahden viikon sisällä ja terveyskeskuksien hoitohenkilökuntaa koulutettiin mielenterveystyön menetelmiin. Marinin hallitus lisäsi mielenterveysalan tutkintokoulutusta.
Tätä työtä on jatkettava ja parannettava edelleen: psykoterapian saatavuutta on lisättävä. Matalan kynnyksen hoitomuotoja, kuten nettiterapioita, on otettava enemmän käyttöön. Tarvitsemme yhden kansallisen digitaalisen alustan ohjaukseen ja neuvontaan. Yhtä kaikki sairauden hoitamisen lisäksi on puututtava ongelmien juurisyihin, aivan kuten Pohjois-Karjala-projektissa tehtiin. Tämä vaatii laajaa tutkimustietoa sekä yhteistyötä tutkijoiden ja päättäjien kesken.
Vaikka mielenterveysongelmista keskustellaan julkisesti, niihin liittyy edelleen häpeää. Tärkeä askel otetaan siinä, että mielenterveyden häiriöihin suhtaudutaan sairauksina sairauksien joukossa. Kuvitelkaamme, että puhumme ystävän selkäkivuista tai naapurimme sydänsairaudesta. Emme syyttelisi tai tuomitsisi heitä, vaan tarjoaisimme myötätuntoa, tukea ja apua. Ennakkoluulojen purkaminen mielenterveysongelmista on aivan olennaista. Pääasia on, että nuori voi keskustella asiasta ja saada apua ajoissa.
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa luvataan parantaa nuorten mielenterveyspalveluita, ja nämä tavoitteet ovat kannatettavia. Ristiriitaa aiheuttavat kuitenkin valtavat leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen. Kauniit sanat hallitusohjelmassa eivät riitä, ellei niitä tueta riittävällä rahoituksella. Rahoituksen puute tekee nopeasti tyhjäksi kaikki hyvät aikeet ja lupaukset.
Nuorten hyvinvointi on keskeinen hyvinvointiyhteiskunnan onnistumisen mittari. Jokainen sairastuminen on inhimillinen tragedia ja menetys myös yhteiskunnan kannalta. Nuorten mielenterveyden vaaliminen on paitsi velvollisuutemme, myös tärkeä investointi tulevaisuuteen.
Antti Lindtman
