Liikunta on aivoille superlääkettä, joka edistää aivoterveyttä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Lisäksi liikunta voi laskea verenpainetta ja parantaa unen laatua. Liikunta vähentää tutkitusti riskiä sairastua kaikkiin kansansairauksiin, myös eteneviin muistisairauksiin.
Etenevät muistisairaudet ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen, joista jopa 7 000–10 000 koostuu työikäisistä muistisairaista. Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta.
Aivan liian moni suomalaisista päiväkoti-ikäisestä ikäihmisiin liikkuu liian vähän. Kaiken ikäisten päivittäisen arkiliikunnan lisääminen on välttämätöntä meidän jokaisen elämänlaadun, terveyden ja toimintakyvyn vuoksi.
Ihminen on luotu liikkumaan. Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää. Liikunta tuo myös hyvän mielen. Erityisesti ikääntyneiden ja muistisairaiden liikuntaan pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta monin tavoin.
On tärkeää tietää, että iän kertyessä liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes ikääntymisestä. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämänlaadun.
Monipuolisten ja kaikille saavutettavissa olevien senioriliikuntamahdollisuuksien lisääminen kaupungissamme onkin aivan olennaista. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa.
Varsinkin ikääntyvät ja heidän omaishoitajansa pääsevät liikkumaan aivan liian vähän. On sietämätöntä, että usein hoivapalveluiden piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan.
Kaikilla on oltava mahdollisuudet halutessaan liikkua, ulkoilla ja elää omannäköistä elämää. Helsinki on esimerkillisesti ottanut kaiken ikäisten liikunnan mahdollisuuksien lisäämisen yhdeksi kärkitavoitteeksi. Työtä on jatkettava sitkeästi.
Jo muutaman minuutin pituiset liikkumishetket ovat tutkimusten mukaan hyödyllisiä. Aikuisten olisi suositeltavaa harrastaa reipasta liikuntaa yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Saman hyödyn saa myös rasittavalla liikunnalla 1 tunnissa 15 minuutissa. Reipas liikunta tarkoittaa, että hengästyessä voi vielä puhua normaalisti, kun taas rasittava liikunta hankaloittaa puhumista sen aikana. Myöskään lihaskunnon kehittämistä ei pitäisi unohtaa.
Toimin Muistiliiton varapuheenjohtajana. Olemme tehneet Suomen parhaiden asiantuntijoiden kanssa muistisairaiden hyvän kuntoutuksen, hoivan ja hoidon kriteeristön, joka on hyvä ottaa ohjenuoraksi kaupunkimme palveluissa.
Arjen liikuntamahdollisuudet kuuluvat osaksi kaikkien helsinkiläisten arkea. Liikunnan, aivoterveyden ja muistiystävällisyyden edistäminen on kaikkien suomalaisten yhteinen asia.
Tuoreimpia politiikan kuulumisia luettavissa eduskuntakirjeessäni. Voit tilata kirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaaa(at)eduskunta.fi, soittamalla 050-5113033 tai kotisivuiltani (sarisarkomaa.fi) löytyvän linkin kautta.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja,
terveydenhuollon maisteri
Muistiliiton varapuheenjohtaja
