Hoitoon pääsy mielenterveysongelmissa on koronaepidemian aikana vaikeutunut entisestään. Useat vakavasti oireilevat lapset ja nuoret ovat odottaneet jopa vuosia, eivätkä siltikään ole saaneet apua. Hätä on valtava hoitoa tarvitsevilla sekä heidän läheisillään. Kun lapsille ja nuorille ei ole tarjolla heidän tarvitsemiaan palveluja päihdehuollossa ja psykiatriassa, heidät ohjataan usein lastensuojelun asiakkaaksi. On kestämätöntä, että mielenterveyden palveluiden vakavien puutteiden vuoksi avun ja hoidon sijaan edessä voi olla sijoitus pois omasta kodista.
Vastauksena pitkään jatkuneeseen epäinhimilliseen tilanteeseen mielenterveysjärjestöt valmistelivat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen. Se tarkoittaa lainsäädäntöä ja valtion rahoitusta kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamiseen peruspalveluihin ja yhdenvertaista ripeää hoitoon pääsyä matalalla kynnyksellä.
Terapiatakuu-kansalaisaloitteen saapuessa eduskuntaan lokakuussa 2019 kaikki puolueet kannattivat sitä, samoin koko hallitus. Sen jälkeen kohtelu aloitteelle on ollut tylyä. Hallituspuolueet ovat estäneet eduskuntaa käsittelemästä kansalaisaloitetta. Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt kansalaisaloitteen käsittelyä sekä terapiatakuun toteuttamiseksi määrärahoja. Hallituspuolueiden edustajat ovat aina esityksemme äänestäneet nurin perustellen, että terapiatakuu hoidetaan osana hoitotakuulakia.
Nyt lausunnolla oleva lakiluonnos hoitotakuuajan kiristämisestä ei kuitenkaan sisällä terapiatakuun tavoitteita. Mielenterveysjärjestöt ovat ilmaisseet valtavan pettymyksensä. Suuri huoli on myös hallituspuolueiden kansanedustajien hiljaisuus. En ole kuullut yhtään puheenvuoroa, jossa vaadittaisiin lupausten pitämistä ja sellaisen lain tuomista eduskuntaan, joka tekisi terapiatakuusta totta. Vetoan hallituspuolueisiin lakiesityksen korjaamiseksi. Kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan hoitoon pääsyä. Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen ja suurin syrjäytymisen aiheuttajia. Lasten ja nuorten syrjäytymisen kierre on mahdollista katkaista tarjoamalla tukea ennaltaehkäisevästi ja mielenterveyspalveluita aikaisessa vaiheessa. Koronaepidemia on ollut raskas kaikille, mutta erityisesti lapsille. Pitkään jatkuneet rajoitukset, jotka estävät lapsia ja nuoria tapaamasta ikäisiään, liikkumasta ja harrastamasta on valtava lisäriski lasten normaalille kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille. Hallituksen suositukset sulkea lasten sisäliikuntatilat ovat vastoin lupausta siitä, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitukset olisivat vihoviimeinen keino epidemian taltuttamissa. Useiden asiantuntijoiden mielestä hallituksen suosituksessa sivuutetaan sulun laaja-alaiset haitat. Sulkua ei voi pitää oikeasuhtaisena ja välttämättömänä, eikä myöskään kohtuullisena lapsia ja nuoria kohtaan.
Myös etäkoulusta julkinen kiistely ja päätökset lisätoimista vasta juuri ennen koulun alkua lisäsivät huolia. Kovilla olleet oppilaat ja opettajat sekä koko kouluväki ansaitsivat täyden tuen. Koko epidemian ajan rehtorit ja opettajat ovat toivoneet erityisesti, että laadukkaan opetuksen mahdollistavat voimavarat sekä terveysturvallisuuden takaavat ohjeet annettaisiin ajoissa ja selkeänä. Ohjeiden on oltava sellaisia, että niitä on oikeasti mahdollista päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arjessa noudattaa. Se ei ole liikaa vaadittu. Yhtä lailla on kaikin tavoin huolehdittava, että koronasta huolimatta jokaisella oppilaalla on mahdollisuus oppia ja opettajalla opettaa.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin ja koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.
Pidetään yhteyttä. Sari Sarkomaa Kansanedustaja Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen. Kolmen nuoren äiti
