Koulun pitää olla paikka, jossa jokainen lapsi ja nuori voi tuntea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi. Kiusaamisesta ja väkivallasta on voitava kertoa turvallisesti aikuisille. Kertomisen pitää johtaa lapsen avun saamiseen ja kiusaamisen keskeyttämiseen. Näin ikävä kyllä ei läheskään aina ole. Monet lapset jäävät yksin ilman apua. Tilanteeseen on välttämätöntä saada muutos. Tuoreimman Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamiskokemukset ovat lisääntyneet. Viikoittain kiusaamista kokeneiden osuus kasvoi erityisesti tyttöjen keskuudessa. Noin kymmenes peruskoulun oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista. Nykyisin rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa. Toimivaltuuksien vahvistaminen kiusaamiseen ja kouluaikana tapahtuvaan haitalliseen toimintaan puuttumiseksi on välttämätöntä. Hallitusneuvotteluissa sovimme laajoista toimenpiteistä koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi ja kirjasimme ne hallitusohjelmaan. Tavoitteena on turvata jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan. Koulujen vastuuta kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä vahvistetaan. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa vahvistetaan sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan.
Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen. Verkkokiusaaminen ilmenee nimettöminä viesteinä, nolaavina kuvina ja huhujen levittämisenä verkossa. Älylaitteet mahdollistavat kiusaamisen dokumentoinnin kuvien ja videoiden muodossa, mikä voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittoja uhreille. Digilaitteiden käytön lisääntyminen on johtanut lasten ja nuorten arjessa myös keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja fyysiseen passiivisuuteen. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvistamaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla. Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit hyödyntäen olemassa olevia toimintamalleja, kuten Etelä-Karjalan mallia.
Etelä-Karjalan malli on myönteisiä tuloksia tuottanut toimintamalli koulukiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseksi. Malli syntyi koulujen, poliisin, sosiaali- ja terveyspiirin sekä kuntien yhteistyössä. Mallissa selkeästi lainvastaiset teot siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Koulussa ilmenevät lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa tekijät, uhrit, vanhemmat, poliisi ja nuorten oikeusedustaja osallistuvat keskusteluun. Tehokkaaksi todettu malli on otettu käyttöön eri puolilla Suomea. Mallin keskiössä on ystävällismielinen järkipuhe, ja sen avulla on onnistuttu vähentämään väkivaltaa kouluissa. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan. Kasvatuksellisestikin on välttämätöntä, että rikoksen tunnusmerkit täyttävät teot käsitellään lainvastaisina tekoina eikä kiusaamisena. Oikean ja väärän ymmärtäminen on olennaista väkivallan ja rikosten torjunnassa. Aikuisten tehtävänä on turvata jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan.
Mielenterveyshäiriöt ovat iso tekijä koulun arjessa. Siksi hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Lainsäädännöllä turvataan lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Tavoitteena on varmistaa, että apua on tarjolla oikea-aikaisesti kaikille sitä tarvitseville. Peruskouluun sovimme lisättävän 200 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on laittaa kuntoon reistaileva oppimisen tuki, jotta apua tarvitsevat oppilaat oikeasti saisivat apua. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää laajennetaan 3 viikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa perustaitojen oppimisen vahvistamiseksi. Opettajilla on oltava aikaa opettaa, ja oppilailla on oltava aikaa oppia. Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa. Minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja myöhemmin elämässä taitaa.
Tutkimusten mukaan päiväkodissa kiusaajia ja kiusattuja koskevat prosenttiluvut vastaavat suurelta osin koulussa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Kiusaaminen on yleisintä perusopetuksen ensimmäisinä vuosina, joten sen ehkäisemisen tulee tapahtua jo päiväkodeissa ja kodeissa. Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Kiusaamisen ja väkivallan vaikutukset ovat vakavia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä kasvuun ja kehitykseen. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi. Joulu on ennen kaikkea yhdessä olon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa. Rauhallista Joulua kaikille Kaupunkisanomien lukijoille.
Sari Sarkomaa. Kansanedustaja Kaupunginvaltuutettu Kolmen nuoren äiti
