Koronavirusepidemian hidastaminen ja tartuntojen ennaltaehkäisy on sulkenut vanhustenhoivan ovet omaisten vierailuilta. Toimi on tiukka, mutta tärkeä ja sen tarkoituksena on suojella vanhuksia tartunnoilta. Vanhukset ja pitkäaikaissairaat ovat erityisessä riskiryhmässä sairastuessaan koronavirukseen.
Tilanne on uusi ja vakava. Monet vanhukset odottavat läheisiään vierailulle ja omaisille vierailut ovat olleet erittäin tärkeitä. Monet omaiset ovat toimineet liki päivittäin vanhustenhoivassa auttamassa läheistään esimerkiksi ruokailussa. Joka päiväiset vierailut ovat olleet seurustelua ja yhteistä arkea. Kun vierailurutiini katkaistaan näin yllättäin, voi siitä seurata suurta surua, murhetta ja epätietoisuutta omaiselle ja hoidossa olevalle. Hoidetaanko minun läheistäni, saako hän ruokaa ja juomaa riittävästi. Näitä kysymyksiä olen saanut vastattavaksi ja omaisten pelko on ollut suuri.
Omaiset ovat olleet huolissaan siitä, että miten hänen läheisensä voi. On kannettu pelkoa siitä, riittääkö hoitajien aika läheisen ruokailussa auttamiseen ja vessassa avustamiseen ja virikkeiden järjestämiseen. Jotta omaisten huolta saadaan vähennettyä, olisi hyvin tärkeää, että heille annetaan tietoa siitä, miten hoivakodissa arki jatkuu omaisten vierailujen kiellon jälkeen. Elämme nyt poikkeusoloissa, mikä väistämättä voi vaikuttaa myös hoitohenkilöstön riittävyyteen. Henkilöstövajeiden tilanteet voivat olla edessämme ja ne tulevat usein myös yllättäin.
Vaikka vanhustenhoivassa ei saa nyt vierailla, silti sen valvontaa ja seurantaa ei voi jättää huomiotta. Valvontaviranomaisten tehtävänä on seurata sitä, että vanhustenhoivassa on riittävästi työntekijöitä ja hoiva on potilasturvallista. Omavalvonnan merkitys hoivapaikoissa on myös äärettömän tärkeää. Hoivan järjestäjän tehtävänä on turvata hyvä hoito kaikille vanhuksille myös poikkeusoloissa.
Hoitoalan työntekijöiden tilanne huolestuttaa. Heitä tarvitaan kaikkialle ja heidän tulisi pysyä terveinä. He eivät saa itse viedä koronavirusta mukanaan hoivayksikön tai kotihoidossa olevalle vanhukselle. Hoitohenkilöstön testaaminen koronavirukselta on siis yksi tärkeimpiä tehtäviä. Onkin ollut hämmentävää kuulla, että hoitoalan henkilöstöä ei ole aina testattu. Testaamattomuus ei ole hoitajan syy, vaan testien valintaseulan.
Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) lääkärit, sairaanhoitajat ja muut terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvat ovat joutuneet palaamaan ulkomaanmatkojensa jälkeen suoraan töihin ilman niin sanottua koronakaranteenia. Tämä on mielestäni vahvasti vastoin ennaltaehkäisyn periaatetta. HUS on perustellut päätöstä henkilöstöpulalla.
Tunnolliselle hoitajalle töistä pois jääminen on vaikeaa. Hoitoalan henkilöt ovat tottuneet venymään työssään ja tekemään ylimääräisiä vuoroja itseään säästämättä. Olemme nyt kuitenkin tilanteessa, jossa hoitajan on myös osattava sanoa ei. Se tulee varmasti olemaan monelle haasteellista, sillä työyhteisöä ei haluta jättää pulaan ja henkilöstövajeeseen.
Vanhustenhoidossa tarvitaan nyt jämäkkää johtamista ja avointa puheyhteyttä ongelmien tai vaikeuksien tullessa vastaan. Vanhustenhoidon varahenkilöstöresurssin tulisi olla viimeistään nyt kunnossa. Tilanne on hyvin haastava ja vasta jälkeenpäin voimme arvioida, miten tässä kaikessa onnistuttiin. Toivon kaikille suurta voimaa ja jaksamista koronakriisin keskellä.
Arja Juvonen
kansanedustaja (ps.), sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen,
Perussuomalaiset puolueen
2. varapuheenjohtaja
