Kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Nuorten päihteiden käyttö ja kokeilut ovat pysyneet aiempaa alhaisemmalla tasolla. Poikkeuksena tähän on yleistynyt sähkösavukkeiden käyttö. Nuorten koulu-uupumuksen trendi on taittunut. Valtaosa oppilaista voi hyvin mutta huonosti voivien lasten tilanne on entistäkin vaikeampi ja edellyttää lisätoimia. Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet varsinkin tytöillä. Siksi pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Toinen huolestuttava ilmiö on kasvuympäristön turvallisuuden heikkeneminen. Fyysisen uhan, syrjinnän ja koulukiusaaminen kokemukset ovat yleistyneet. Kolmas kasvava ongelma on laskeneet oppimistulokset.
Korjaustoimia tehtäessä pitää kuulla opettajia ja antaa heille mahdollisuus keskittyä opettamiseen sekä oppilaille oppimiseen. Kouluihin on taattava työrauha. Peruskoulun kuntoon laittamiseksi sovimme hallitusneuvotteluissa 200 miljoonan euro lisärahoituksesta. Tarkoitus on korjata reistaileva oppimisen tuki sekä lisätä oppitunteja luku- ja laskutaidon vahvistamiseen. Lisäsimme myös kaupunginvaltuuston voimin Helsingin budjettiin 90 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen laadun vahvistamiseksi. Jokaisella nuorella on peruskoulun päätyessä oltava riittävät taidot jatkaa opintoja toisella asteella. Kouluterveyskyselyn mukaan joka kymmenes oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista. Kiusaamisesta ja väkivallasta on usein vaikea kertoa. Kun lapsi puhuu kaltoin kohtelustaan aikuiselle, pitäisi sen aina johtaa avun saamiseen. Ikävä kyllä usein tilanne jopa pahenee. Monet lapset jäävät yksin ilman apua. Kiusaaminen ja väkivalta aiheuttavat ahdistusta ja pelkoa. Ne jättävät nopeasti jälkensä mieleen, itsetuntoon sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen. Kiusaaminen on merkittävä syy lasten ja nuorten yksinäisyyteen sekä syrjäytymiseen. Nopea avun saaminen on aina tärkeää.
Vanhempien ja koulun yhteistyötä kiusaamisen kitkemisessä on vahvistettava. Olisi viisasta, että kaikissa kouluissa tehtäisiin säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät aina näe. Oppilailta on tärkeä kysyä myös sitä, miten heidän mielestään kiusaamista ja väkivaltaa saadaan tehokkaimmin kitkettyä ja millaista apua he toivovat saavansaa. On selvää, ettei rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussa vahvistetaan. Koulujen vastuutakaan keinoja kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä lisätään myös.
Mobiililaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla on nopeasti vahvistettava. Useat Euroopan maat ovat jo vastaavan toimen tehneet. Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa on tarkoitus ottaa laajasti käyttöön Etelä-Karjalan malli. Mallissa selkeästi lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina ja siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa myös poliisi osallistuu keskusteluun. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi. Aikuisten yhteinen tehtävä on turvata jokaisen lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen oppimis- ja elinympäristöön sekä koulurauhaan. Turvallista uutta vuotta 2024 kaikille Kaupunkisanomien lukijoille
Ystävällisin terveisin Sari Sarkomaa Kansanedustaja 050 511 3033 sari.sarkomaa@eduskunta.fi
