Urbanisaatio tai kaupungistuminen on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa yhä suurempi osa ihmisistä muuttaa suurempiin kaupunkeihin. Globalisaatio, taloudellinen kehitys ja ihmisten käyttäytyminen liittyvät tähän megatrendiin. Kaupungistumista tulisi nyt mahdollistaa kestävällä tavalla. On nimittäin turhaa rakentaa keinotekoisia vastakkainasetteluja kaupunkien ja maaseudun välille. Vahvojen kaupunkialueiden ympärillä on nimittäin aina edellytyksiä elävälle maaseudulle.
Miten kaupungistuminen on näkynyt Suomen politiikassa? Huonosti, olisi oma vastaukseni. Tällä hallituskaudella on ollut enemmän puhetta maakunnista, joita ei onneksi kuitenkaan tullut, kaupunkien sijaan. Suomi tarvitsisi nyt monipuolista ja vahvaa kaupunkipolitiikkaa. Nykyinen politiikka ei tunnista kasvavien kaupunkien tarpeita tai mahdollisuuksia. Tämä johtaa siihen, että kaupunkien taloudellinen perusta on epävarma. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että kaupungit eivät tee tarpeellisia suurempia investointeja.
Kaupunkien kehitys, erityisesti talouteen ja työllisyyteen liittyen, ovat ratkaisevia koko Suomen menestykselle. Kaupungeilla on vastuu, mutta myös suuria mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta, segregaatiota, syrjäytymistä ja muita suurempia yhteiskuntahaasteita. Tässä tarvitsemme yhä tiiviimpää yhteistyötä sekä kaupunkien, että kaupunkien ja valtion välillä. Kaupunkien pitää kuitenkin saada kehittyä omine erityspiirteineen vähemmällä valtiollisella ohjauksella. Ohjauksen sijaan siis yhteistyötä. Erityisesti suunnittelu, asuntopolitiikka, ympäristö ja liikenne vaativat tehostettua yhteistyötä yli kuntarajojen.
Pääkaupunkiseudun haasteet eroavat muuhun maahan verrattuna ja tämän vuoksi olisi perusteltua luoda räätälöityjä ratkaisuja. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa kovaa vauhtia. Tämä tuo meille haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Tarvitsemme lisää asuntotarjontaa, sosiaali- ja terveyspalveluita pitää olla saatavilla ja lisäksi on oltava riittävästi paikkoja varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa. Vaikka paine onkin suuri emme saa unohtaa, että kaupungit ovat ihmisten koteja ja elinympäristöjä. Viihtyisyyteen pitää panostaa, jotta kaikki voisivat hyvin ja tuntisivat ylpeyttä omasta kotipaikastaan.
Pääkaupunkiseutu ei kilpaile muiden suomalaisten kaupunkiseutujen kanssa, vaan muiden kansainvälisten suurkaupunkien kanssa. Kilpailemme yrityksistä, konferensseista, turisteista, osaavasta työvoimasta ja monesta muusta. Siksi pääkaupunkiseudulle tulee antaa edellytykset vahvistaa kansainvälistä profiilia. Tämä vahvistaisi Suomen asemaa kansainvälisesti, antaisi mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja voisi samalla houkutella huippuosaamista Suomeen.
Seuraavassa hallitusohjelmassa pitää olla selkeitä kaupunkipoliittisia linjauksia mm. valtionosuuksista, ilmastotavoitteista, liikenteestä ja kotoutumisesta. Pääkaupunkiseudun erityispiirteitä pitää ottaa paremmin huomioon, koko maa hyötyisi siitä. Mielestäni on myös aika pohtia olisiko kaupunkiministerille tarvetta.
Silja Borgarsdóttir Sandelin
Helsingin kaupunginvaltuutettu ja RKP:n varapuheenjohtaja
