Suomalaisten arki on kallistunut merkittävästi muutamassa viikossa. Inflaatio on kiihtynyt alkuvuonna, ja Ukrainan sota on nostanut jo aikaisemmin kohonneita arjen kustannuksia. Merkittävästi kohonneet ruoan ja energian kustannukset näkyvät jokaisen suomalaisen kukkarossa, mutta aivan erityisesti vähävaraisten ja lapsiperheiden arjessa. Tyhjien lautasten ja ruokakuponkien aika ei vielä ole käsillä, mutta nyt on aika hallituksen asettaa elintarvikkeiden omavaraisuus ja huoltovarmuus tehtävälistansa kärkipäähän. Kaikkia Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden seurauksia ei vielä edes tiedetä. Kuluttajahinnat nousivat maaliskuussa 5,8 prosenttia, mikä on korkein luku yli 30 vuoteen.
Energian ja ruoan kustannusten kasvun arvioidaan olevan vasta alussa. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan ruoka kallistuu tänä vuonna peräti 11 prosenttia. Elinkustannusten nousu vaikuttaa jo kuluttajien valintoihin. ”Sotahintoja” on hillittävä kotitalouksia auttavilla toimilla. Nopea- ja laajatehoinen vastalääke hintashokkeihin olisi energian ja ruoan arvonlisäverotuksen tuntuva keventäminen. Ruuan hinnasta lähes puolet on veroja. Erityisesti kasvisten arvonlisäveroa alentamalla voitaisiin kohentaa kansanterveyttä ja taloutta sekä ehkäistä ilmastonmuutosta.
Euroopan energiataloutta kuvaavat nousevat hinnat, riippuvuus maakaasusta ja Venäjästä sekä energiahuollon haavoittuvuus. Elinkeinoelämän puolella energianhinnan korotus osuu vakavasti maatalousyrittäjiin: lannoitteiden, öljyn ja sähkön hinta on noussut. Tuottajahinnat eivät sen sijaan ole nousseet. Arviolta kaksi kolmasosaa tiloista on maksuvalmiusongelmissa. Energian hintashokki kärjistää maatalouden kannattavuuskriisiä ja ajaa myös kuljetusalaa ahdinkoon. Tukitoimille on kova tarve. Kristillisdemokraatit esittivät vaihtoehtobudjetissaan polttoaineveron keventämistä 250 miljoonalla eurolla. Etenkin vähävaraisten lapsiperheiden taloudellista asemaa on helpotettava. Kaikille lapsille ulottuva lapsilisien tasokorotus korjaisi niiden romahtanutta reaaliarvoa. Lapsiperheiden kasvaneet taloudelliset ongelmat heijastuvat lasten ja nuorten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, kun lapsella ei enää ole mahdollisuutta vaikkapa harrastaa. Perheverotusta kehittämällä voitaisiin lisätä lapsiperheiden ostovoimaa.
Omaishoidon tuen verovapaus helpottaisi omaishoitajan toimeentuloa, ja toisi omaishoidon useamman ulottuville. Omaishoitoa tukemalla kyettäisiin helpottamaan myös vakavaa hoitajapulaa. Hoitajalle maksettava vähimmäispalkkio on tällä hetkellä alhainen eikä vastaa työn vaativuutta. Tuloveron alentaminen olisi kaikille kohdistuva keino oman arjen kustantamiseen jatkossakin. Se edistäisi työllisyysasteen nostamista tekemällä työn tekemisen kannattavammaksi. Ylimääräisen työkeikan vastaanottaminen ei saa jäädä kiinni siitä, että marginaaliveron jälkeen käteen jäävä summa on bensalaskua pienempi.
Päivi Räsänen kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd)
