Pahimpana Itämeren uhkana on rehevöityminen. Kesäiset sinilevälautat ovat siitä vakava muistutus. Kaikeksi kamaluudeksi ilmastonmuutos vauhdittaa kotimeremme rehevöitymistä. Merkittävät päästövähennykset ovat välttämättömiä.
Itämeren suojelumme sai vauhtia, kun viime eduskuntakauden lopuksi saimme läpi päätöksen kolmivuotisesta mittavasta Itämeren pelastamisohjelmasta. Intohimoisena Itämeren suojelijana iloitsen työvoitosta. On tärkeää, että Rinteen hallitus jatkaa aloittamiamme tehostettuja toimia vesien suojelemiseksi. Työtä on tehtävä myös sen varmistamiseksi, että kaikki Itämeren alueen valtiot hoitavat osuutensa Itämeren pelastamiseksi. Vapaamatkustajille ei ole sijaa kotimeremme pelastamistalkoissa.
Itämeren merkittävin kuormituslähde on maatalous. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Itämeren pelastamisohjelman turvin kipsin käyttö saadaan nyt vauhtiin. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta.
Maatalouden ympäristötukia on uudistettava vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista maamme peltoalaa, on suojelutoimet kohdennettava riskialueille. Peltojen kipsikäsittely on saatava myös osaksi maatalouden ympäristötukiohjelmaa.
Itämerelle osoitetun ensiavun lisäksi, ryhdymme myös pidemmän tähtäimen toimiin. Eduskuntaryhmämme aloitteesta käynnistetään kokeilu siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähennetään ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa niille on tarvetta. Tavoitteena on luoda kiertotalousmarkkina orgaanisille lannoitteille. Tästä hyötyvät maatilat ja Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää kaikille suomalaisille.
Rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormaa täytyy vähentää koko yhteiskunnassa. Kaupunkien jätevesien ylijuoksutuksia ei voi enää sallia. Puhdistuslaitosten on toimittava tehokkaasti ja toimintavarmasti. Vesistöjämme heikentää edelleen myös vastuuton myrkkyjen käsittely. Jätevesien kemikaali- ja lääkejäämiin tulee puuttua nykyistä tehokkaammin. Käyttämättömiä lääkkeitä ei saa laittaa viemäriin vaan ne on viisasta palauttaa apteekkiin.
Pelastusohjelmalla saimme käyntiin voimavarapulaan jähmettyneen Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittavan rannikkoseurannan. Myös tutkimusalus Aranda pääsi taas vesille. Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin, luonnonvarojen suojelun, merenkulun turvallisuuden, kuin ilmastomme kannalta. Jatkan alkaneella uudella eduskuntakaudella työtä roskattoman ja puhtaan Itämeren puolesta.
Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.
Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
kolmen lapsen äiti
