Euroopan huumeraportin mukaan Suomi on ykkössijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa. Suurin osa huumekuolemista on tapaturmaisia myrkytyskuolemia, ja niiden määrä on noin 1,5-kertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Meillä käytetään huumeita enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Aikuisväestöstä arviolta joka neljäs on joskus kokeillut jotain huumausainetta, yleisimmin kannabista. Päihderiippuvuutta sairastaa arviolta 400 000 suomalaista. Päihderiippuvuus tuottaa julkiselle taloudelle n. 8 mrd euron vuotuiset kustannukset.
Vaatimukset huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumiseen ja huumeiden käyttöhuoneiden perustamiseen ovat vastuuttomia. Huumeiden käytön rangaistavuudesta luopuminen antaisi vaarallisen signaalin siitä, että huumeiden käyttö ei ole vahingollista itselle tai läheisille. Käyttöhuoneet eivät vähennä huumausaineiden ongelmakäyttöä, eikä ole näyttöä siitä, että ne vähentäisivät yliannostuskuolemia niissä valtioissa, joissa niitä on otettu käyttöön. Käyttöhuoneiden ympäristöön keskittyy rikoksia ja huumekauppaa, joten lähelle asutusta ne eivät sovellu. Ne ovat myös askel kohti voimakkaiden huumeiden laillistamista. Sveitsi on pisimpään käyttöhuoneita käyttänyt maa, mutta se on silti yksi korkeimmista huumeaddiktiomääristä kärsivistä maista Euroopassa. Norjassa käyttöhuoneiden käyttöönoton ei ole katsottu vähentäneen huumekuolemia.
Rangaistavuudesta luopuminen vaikeuttaisi keinoja puuttua huumausainerikollisuuteen tai huumekoukussa olevan henkilön auttamiseen. Huumeiden kokeilijoiden ja käyttäjien määrä kasvaisi, jolloin myös haitalliset seuraukset lisääntyisivät. Järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaedellytykset edelleen vahvistuisivat, sillä huumeiden tuotanto ja kauppa säilyisivät laittomina. Meillä ei ole varaa menettää nuoria huumekierteeseen. Nuorten aikuisten kannabiksen käyttö on nelinkertaistunut 20 vuodessa ja trendimuutos on EU-maiden nopein. Koululaiskyselyjen mukaan 8 % yläasteikäisistä, 13 % lukiolaisista ja 18 % ammattikoululaisista on kokeillut kannabista, eikä ole viitteitä siitä, että huumekokeilut vähenisivät nykyisestä, päinvastoin.
Terveydenhuollon henkilöstön päihdeosaaminen tulee saada tarvetta vastaavalle tasolle lisäämällä päihdeopetuksen resursseja. Poliisin ja terveydenhuollon yhteistyö on avainasemassa huumekoukussa olevan henkilön ohjauksessa avun piiriin. Huumeongelmaisten hoitoketjut on saatava kuntoon, jotta hoidon jatkuvuus voidaan turvata. Hoitoon pääsyn kriteerit on yhtenäistettävä koko Suomessa. Nyt päihdehoidon saatavuus riippuu kunnasta eivätkä palvelut ole yhdenvertaisia asiakkaille. Alkoholi on edelleen merkittävin kansanterveysongelmamme, sen rinnalle ei tarvita kasvavaa huumeongelmaa. Päihdekuntoutuksessa tavoitteeksi tulee asettaa lääkkeellisten korvaushoitojen rinnalle tai sijaan nykyistä vahvemmin täysi vieroitus huumeista.
Päivi Räsänen Lääkäri, kansanedustaja (kd)
