Koronapandemian vaikutukset näkyvät yhä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Vaikka yhteiskunta on avattu ja rajoitukset poistettu, terveyspalvelut eivät ole palanneet ennalleen. Pandemian aikana kertyi hoivavelkaa: hoidon tai kuntoutuksen tarpeeseen ei pystytty vastaamaan. Lääkäriaikoja peruuntui, leikkausaikoja siirtyi ja kuntoutusaikoja jäi toteutumatta. Paljon kertovat kiireetöntä hoitoa vaativien potilaiden luvut ennen pandemiaa ja sen jälkeen. Juuri ennen pandemian puhkeamista yli puoli vuotta kiireetöntä hoitoa odottaneita oli koko maassa noin 2 000–3 000 henkilöä. Viime vuoden 152 000 potilaasta, jotka odottivat pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon, 21 000 oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta.
Edellytykset korjausliikkeelle paranivat nyt huomattavasti, kun hyvinvointialueet aloittivat vuodenvaihteessa toimintansa. Kyse on sodanjälkeisen Suomen suurimmasta reformista. Uudistuksen perimmäisenä tavoitteena on turvata tasa-arvoiset terveyspalvelut jokaiselle suomalaiselle kukkaron paksuudesta tai asuinpaikasta huolimatta. Uudistus tehtiin myös siksi, että väestön ikääntyessä palvelutarpeet kasvavat – kustannusten kasvua on hillittävä. Kun vastuu palveluista siirretään suuremmille harteille, tiedonvaihto paranee ja palvelujen käyttö tehostuu. Paljon on nyt mahdollista tehdä paremmin: siirretään esimerkiksi rahoituksen painopistettä perustason terveydenhuoltoon, hyödynnetään teknologiaa ja varmistetaan, että hoitajat pääsevät vaikuttamaan työhönsä aiempaa enemmän.
Alkuvaiheessa rahoituksen tarve on osoittautunut ensiarvioita suuremmaksi. On erityisen tärkeää, että resurssit hoitojonojen purkamiseen turvataan emmekä vesitä hetkeä, jolloin suomalaisten terveyspalveluja voidaan uudistaa pitkälle tulevaisuuteen. Ja näin tehtiin juuri äsken. Hallitus päätti 500 miljoonaa lisärahoituksesta hyvinvointialueille tälle vuodelle. Summat on mietittävä tarkkaan julkisen talouden näkökulmasta, mutta on selvää, että terveyspalvelujen siirtymä ja uudistus on turvattava. Tällä panostuksella puretaan myös hoitojonoja, sillä tilanne on kärjistynyt pahasti monella alueella: päivystyksien ruuhka on ihan ensimmäisten joukossa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä päivystyksessä on joutunut pahimmillaan odottamaan vuorokausia, mikä on täysin kestämätöntä. Syy siihen on kuitenkin muualla: päivystykseen hakeudutaan, kun aikaa ei saada kiirevastaanotolle perusterveydenhuollossa. Uudistuksen onnistuminen vaatii ennen kaikkea tekeviä käsiä: hoitajien riittävyys on tässä aivan erityisen tärkeää. Vaikka talon rakenteet olisivat kunnossa, se ei vielä riitä.
Hoitovelan purkuun tarkoitetun rahan lisäksi tarvitaankin edelleen toimia hoitajien työhyvinvoinnin parantamiseksi. Palkkauksen, työolojen ja johtamisen on oltava kunnossa. Hoitajia on kentällä kuunneltava. Henkilöstön riittävyys ja saatavuus tulee vaatimaan yli vaalikausien tehtävää työtä. Bertolt Brecht totesi aikanaan: koska asiat ovat niin kuin ne ovat, asiat eivät pysy sellaisina kuin ne ovat. Hoitovelan korjaaminen on välttämätöntä.
Antti Lindtman
