Seuraa meitä

Helsinkiläisten sote-palvelujen ja HUS:n pelastamiseksi tehtävä uudistuksia

KOLUMNIT

Helsinkiläisten sote-palvelujen ja HUS:n pelastamiseksi tehtävä uudistuksia

Kuluvan vuoden Helsingin kaupungin budjettia koskevissa neuvotteluissa asetimme valtuustoryhmien kesken tavoitteeksi vahvistaa helsinkiläisten palveluja. Jonot erikoissairaanhoitoon ja peruspalveluihin ovat aivan liian pitkiä ja hoitoon pääsy hidasta. Helsinkiläisten on saatava parempaa vastinetta verorahoilleen. Sovimme tavoitteeksi, että kiireettömän perusterveydenhuollon lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Myös vanhuspalveluihin pääsyssä ja laadussa helsinkiläiset ansaitsevat parempaa.

Hoidon jatkuvuutta edistävä omatiimimalli on otettava laajasti käyttöön. Tutun eli jatkossa yhä useammin omalääkärin ja omahoitajan hoitaessa laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät. Varsinkin paljon palveluja tarvitseville on helpotus, että palvelun antaa mahdollisimman usein tuttu ammattilainen. Olennaista tietenkin on, että hoidon piiriin pääsee ajoissa.

Ennaltaehkäisyyn ja sairauksien varhaiseen toteamiseen on panostettava. Tästä elintärkeä esimerkki on rintasyöpäseulontojen laajentaminen. Euroopan komissio suosittaa rintasyöpäseulontojen laajentamista 45–74-vuotiaille naisille. Nykyisin rintasyövän seulontaan kutsutaan vain 50–69-vuotiaita.

Seulonnat ovat vaikuttava keino lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä. Niin Helsingin kuin Helsingin yliopistollinen sairaala HUS: toimintaa vaikeuttaa merkittävästi edellisen hallituksen tekemä aluehallintouudistus ja sen rahoitusmalli. HUS:ssa käydyt YT-neuvottelut olivat kova isku jonossa apua odottaville ihmisille ja sairaalan koko henkilöstölle, joka tekee vaativaa työtä ympäri vuorokauden. Lainsäädäntöä on muutettava ja korjattava torsoksi jäänyttä rahoitusmallia. Kiireellisintä on tehdä muutos, jonka myötä valtakunnallisesti keskitettyyn erityistason sairaanhoitoon tulisi rahoitus suoraan valtiolta. HUS kantaa keskitetyistä tehtävistä suurimman vastuun. Nykyisessä rahoitusmallissa ei riittävästi huomioida HUS:n kustannusrakennetta eikä valtakunnallisia vastuita.

HUS:n henkilöstön laadukkaan työskentelyn ja erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi Helsingin kaupunginhallituksessa olemme esittäneet nykyistä korkeampaa rahoitusta HUS-yhtymälle, jonka rahoitus tulee uuden rahoitusmallin myötä Helsingin kaupungilta ja neljältä Uudenmaan hyvinvointialueelta. Emme valitettavasti ole saaneet ehdotuksellemme vielä riittävää kannatusta.

Helsinkiläisten oikea-aikaisen hoitoon pääsyn varmistaminen edellyttää toimintojen uudistamista, helsinkiläisten ja kaupunkimme sote-ammattilaisten näkemyksien nykyistä parempaa huomioon ottamista. HUS: n ja Helsingin kaupungin on oltava esimerkillisiä työnantajia, vaikka aluehallintouudistus laittoi pääkaupunkiseudun taloudellisesti vaikeaan pinteeseen.

Pidän hyvänä lähtökohtana alkaneelle vuodelle 2025 sitä, että kotikaupunkimme budjetista on sopu valtuustoryhmien kesken. Helsinkiä on viisasta kehittää yhteistyössä.

Toivotan terveyttä ja turvallisuutta vuodelle 2025 kaikille Kaupunkisanomien lukijoille.

Sari Sarkomaa

Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ylös