Tammikuun 27 päivää vietetään holokaustin muistopäivänä. Puna-armeijan joukot avasivat tuona päivänä 80v sitten Auschwitzin keskitysleirin portin, jonka yllä lukee ”Arbeit macht frei”. Keskitysleiristä löytyi valtava määrä kuolleita ihmisiä ja muutama tuhat, jotka muistuttivat luurankoja, koska olivat painoltaan n. 35 kg. Kaikkiaan leirillä murhattiin 1,1 miljoonaa ihmistä teollisesti eli kaasukammioissa. Heistä juutalaisia oli miljoona ja suurin osa muista romaneja.
Toisen maailmansodan päätyttyä häpeissään oleva kansainvälinen yhteisö päätti, että mitään vastaavaa ei saa enää tapahtua. Perustettiin YK, jonka tehtävä oli turvata rauha. Hyväksyttiin ihmisoikeuksien julistus, jonka tarkoitus oli turvata, että kaikki maat kunnioittaisivat ihmisoikeuksia. Vielä päätettiin perustaa Israelin valtio juutalaisten perinteisille asuinsijoille, jotta aina olisi paikka, jonne juutalaiset voisivat paeta.
Valitettavasti juutalaisviha eli antisemitismi ei ole päättynyt. Ihmisoikeuskeskuksen viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan juutalaiset kokevat vihaa itseään kohtaan myös Suomessa ja tuo viha on kasvanut. Lähes puolet juutalaisista ei uskalla julkisesti kantaa uskontonsa tunnuksia, koska pelkää joutuvansa vihan kohteeksi. Hyökkäys kansanedustaja Ben Zyskowiczia kohtaan on yksi tosi elämän esimerkki.
Juutalaisvihan lähteet ovat historiallisesti olleet sekä äärioikeistossa että -vasemmistossa. Suurin uhka tänä päivänä on kuitenkin Lähi-Idästä Eurooppaan tuotu militantti islamilaisuus. Euroopassa tehdyt hyökkäykset synagogia kohtaan ovat yleensä olleet tämän ryhmän tekemiä.
Gazan tilanne on aktivoinut antisemitismiä myös Suomessa. Radikaaleimmat kriitikot selittävät toimintaansa sillä, että he haluavat ja heillä on oikeus arvostella Israelin valtion toimia. He ovat oikeassa siinä, että Israelin ja sen hallituksen toimintaa on oikeutettua ja myös perusteltua arvostella. Esimerkiksi ajatus siitä, että Hamas voitaisiin kokonaan hävittää ei ole perusteltu.
Israel kritiikin osalta on kuitenkin perusteltua kysyä, arvostelivatko he Syyrian diktaattorin al-Assadin toimintaa, kun tämä tuhosi 500.000 oman maansa kansalaista. Vai heräävätkö he aina vain arvostelemaan Israelia. Ja miksi vain Israelia.
Mielenosoituskulkueissa on vaadittu myös Israelin valtion hävittämistä, kun on vaadittu Israelin aluetta palestiinalaisille. Tätä voinee pitää antisemitisminä, kohdistuuhan se kansainvälisen yhteisön päätökseen, jolla suurelta osin tuhotuille juutalaisille haluttiin antaa yksi turvasatama maailmassa. Holokaustin muistopäivää vietetään siksi, että ihmiskunta ei toistaisi virheitään: ei koskaan enää.
Kimmo Sasi
