Maailma ja Suomi toipuvat nyt koronasta. Niin kuin muillekin, Suomelle on kertynyt monenlaista velkaa koronan aikana. Onneksi olemme niitä euromaita, joissa valtionvelan kasvu on ollut pienimpiä. Hyvä niin, valtionvelkaan ei voi suhtautua välinpitämättömästi.
Hoiva ja hyvinvointivelan tilanne on huonompi, eikä koko kuva vielä ole täysin tiedossa. Se minkä nyt näemme, voi olla vasta jäävuoren huippu kertyneestä hoivavelasta. Liian moni on jäänyt hoitamatta ja odottaa vieläkin hoivajonossa.
Siksi emme voi ohittaa hyvinvointivelkaa. Se erääntyy maksettavaksi muuta velkaa aikaisemmin ja korko on kovempi. Meillä on vain muutama vuosi aikaa purkaa jonot ja maksaa tämä velka. Muuten kustannukset, ja hyvinvointivaje alkavat paisua. Tämän takia on todella tärkeää, että perusterveydenhuollon hoitotakuu etenee nyt.
Molempia velkoja hoidetaan parhaiten sillä, että pääsemme kunnolla koronakuopan yli ja teemme myös jälkihoidon huolella. Juuri tästä talouden kansainväliset huippuasiantuntijat ovat meitä muistuttaneet.
Esimerkiksi Euroopan keskuspankki muistutti pari viikkoa sitten, että tukitoimien ennenaikainen päättyminen voisi heikentää elpymistä ja pahentaa taloudelle aiheutuvaa pitkäaikaista vahinkoa. Juuri näin. Meidän kannattaa kuunnella kansainvälisiä huippuasiantuntijoita, eikä vaatia hätäisiä leikkauslistoja. Ei kannata toistaa finanssikriisin jälkeisiä virheitä.
Kun kasvu on vahvaa, on oikea aika taklata molempia velkoja kerralla. Tehdä kunnolliset suunnitelmat siitä, miten hoitovelka maksetaan ja samalla vahvistetaan julkista taloutta. Jokaisen hallituksen tulisi jättää talo paremmassa kunnossa seuraavalle, vaikka matkan varrelle sattuisi kriisejäkin. Juuri näin nyt tehdään. Hallitus ei ole jäänyt paistattelemaan kriisin hyvällä hoidolla. Taloutta vahvistetaan sopeuttamalla menoja ja tukkimalla verotuksen porsaanreikiä, niin että kaikki maksavat oman reilun osuutensa. Veroja ei jatkossa voi vältellä siirtämällä rahansa ulkomaille. Monia muitakin reiluutta lisääviä muutoksia tehdään.
Loppujen lopuksi valtionvelka taittuu silti parhaiten pitämällä yllä kasvua ja työllisyyttä. Tässäkin ollaan oikealla polulla. Suomeen on syntynyt vuodessa yli 100 000 lisätyöpaikkaa. Työllisyystavoite lähestyy kovaa vauhtia. Tällä tiellä pitää jatkaa. Jotta mahdollisimman moni pääsisi töihin, täytyy osaamisesta huolehtia. Tarvitsemme koulutusta, ja erityisesti jatko- täydennyskoulutusta sekä parempia työvoimapalveluita. Näihin kaikkiin panostetaan nyt voimakkaasti. Niitä ikääntyneitä, jotka haluavat jatkaa töissä pidempään, kiitetään kohdistetulla työtulovähennyksellä.
Työpaikkoja syntyy tulevaisuudessa erityisesti ilmastoratkaisuja tuottaville aloille. Siksi on tärkeää, että hallitus on tarkalla korvalla kuunnellut johtavia suomalaisia vientiyrityksiä ja satsaa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja uuteen teknologiaan yhteistyössä vientiteollisuuden kanssa. Ilmastomuutoksen torjuntaa, osaamispanostuksia ja hoitovelkaa yhdistää lopulta yksi asia. Lykkääminen käy todella kalliiksi. Hoidetaan hoitovelka eikä tapeta kasvua ennenaikaisilla leikkauslistoilla. Ei nyt sössitä tätä kasvua, se on myös parasta velanhoitoa.
Antti Lindtman
