Diabetes on yksi nopeimmin yleistyvistä kansansairauksistamme. Sairauden hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15%. Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa ja noin 300 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Arvioiden mukaan noin 150 000 sairastaa tietämättään diabetesta ja sairastuneiden määrän on arvioitu seuraavien 10–15 vuoden aikana jopa kaksinkertaistuvan.
Diabetes on johtava syy aikuisten sokeutumiseen ja munuaissairauksiin, diabeetikon riski saada aivohalvaus on 2–4-kertainen ja noin 75% diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri altistaa erilaisille vakaville lisäsairauksille ja ennenaikaiselle kuolemalle. Hyvällä hoidolla lisäsairauksien riskiä voidaan pienentää merkittävästi.
Diabeetikolla on asuinpaikasta riippuen eriarvoiset mahdollisuudet ylläpitää hyvää tasapainoa. Diabeteksen hoidon eri osa-alueet, eli mm. omahoidon välineiden saatavuus, terveydenhuollon ammattilaisten koulutus, seurantakäyntien mahdollisuus ja lääkehoito ovat olleet säästöjen kohteena jo pitkään. Diabeteksen hoitovälineet muodostavat vain alle 5 % kustannuksista, mutta useat kunnat säästävät juuri näistä tarvikkeista, jotka tukevat tehokkaan omahoidon onnistumista. Säästöt heikentävät mahdollisuuksia onnistua hoidossa ja muodostuvat kustannuksiksi erikoissairaanhoidon puolella.
Vuonna 2017 voimaan tullut laki muutti diabeteslääkkeiden Kela-korvauksia. Muutoksen myötä muita diabeteslääkkeitä kuin insuliinia korvataan alemman erityiskorvausluokan mukaan. Lääkkeen kuuluessa alempaan erityiskorvausluokkaan Kela korvaa sen hinnasta vain 65%, kun taas ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeet Kela korvaa kokonaan lukuun ottamatta 4,50 euron lääke- ja ostokertakohtaista omavastuuta. Muutoksen myötä monet ovat jättäneet diabeteslääkkeensä ostamatta korkean hinnan vuoksi.
Korvausluokan muutos on heikentänyt erityisesti pienituloisten ja ikäihmisten tilannetta. Tilanne on huono varsinkin niillä pienituloisilla, jotka eivät saa toimeentulotukea lääkkeilleen. Diabeteslääkkeitä toimeentulotuen maksusitoumuksella ostaneiden henkilöiden lukumäärä on tutkitusti lisääntynyt muutoksen jälkeen. Diabeteksen puutteellisesta hoidosta on seurannut myös lisäsairauksien lisääntymistä.
Osana terveydenhuollon kokonaisuudistusta tulee huolehtia rahoituksen kohdistamisesta terveyttä ja hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin. Suomessa on olemassa ajantasainen Käypä Hoito -suositus diabeteksen hoitoon ja sairaanhoitopiireissä on rakennettu kattavia hoitoketjuja. Niiden mukaista hoitoa ei pystytä puutteellisten resurssien vuoksi toteuttamaan. Diabetes vaatii potilaalta itseltään paljon, mutta liian moni potilas kantaa hoidostaan kohtuuttoman vastuun yksin. Hyvän hoidon toteuttaminen edellyttää diabeetikoiden henkilökohtaisiin käyttötarpeisiin soveltuvia hoitotarvikkeita ja potilaan voimavarojen ja kuntoutuksen tarpeiden huomioimista.
Päivi Räsänen, lääkäri, kansanedustaja
